ASP-lainan houkuttelevuus ja kilpailukyky eivät saa hävitä tavallisille asuntolainoille – nyt näin uhkaa käydä, jos ympäristöministeriön kaavailut toteutuvat
12.10.2024 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Finanssiala ry (FA) kannattaa hallitusohjelman tavoitetta kehittää ASP-järjestelmää joustavammaksi, kannustavammaksi ja selkeämmäksi.
- Järjestelmään esitetään muutoksia, joiden FA arvioi lisäävän vain vähän ASP-järjestelmän suosiota.
- FA ehdottaa muun muassa omasäästöosuuden yhdenmukaistamista ensiasunnon ostajien lainakaton kanssa, jottei ASP-laina häviä kilpailukyvyssä tavalliselle asuntolainalle.
- Samasta syystä myös enimmäislaina-aika olisi pidennettävä 30 vuoteen ja lainan enimmäismäärä tulisi poistaa.
- Myös rajoitukset ASP:hen säästettyjen varojen alkuperään tulisi poistaa.
”Hallitusohjelmassa on hyvä ja kannatettava tavoite kehittää ASP-järjestelmää palvelemaan nykyistä paremmin ensiasunnon ostajien tarpeita. Nyt tehdyt ehdotukset eivät täysin palvele tätä tavoitetta”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) asiantuntija Jussi Kettunen.
ASP on pankkien ja valtion yhteinen vastaantulo ensimmäisen oman kodin hankinnassa. FA arvioi, että lakiesitysluonnoksessa ehdotetut muutokset lisäävät vain vähän ASP-järjestelmän suosiota.
Nuorisoasuntoliiton vaikuttamisen asiantuntija Hilma Sormunen harmitteli ympäristöministeriön tilaisuudessa toukokuussa, että ensiasunnon ostaminen on karkaamassa monien nuorten ulottumattomiin. Kettunen jakaa huolen.
”Järjestelmässä olisi useita kohtia, joita muokkaamalla järjestelmä turvaisi paremmin mahdollisuuden ensiasunnon hankkimiseen. Ne on kuitenkin jätetty ennalleen.”
Tällä hetkellä ASP-säästäjän on säästettävä vähintään 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Tämä heikentää ASP-järjestelmän kilpailukykyä suhteessa tavallisiin asuntolainoihin. FA esittää, että vaadittu omasäästöosuus olisi linjassa ensiasunnon ostajan lainakaton kanssa. Osuutta pitäisi siis laskea 5 prosenttiin.
Enimmäislaina-aika pitäisi määrittää suoraan 30 vuodeksi, jolloin se olisi yhdenmukainen tavallisten asuntolainojen kanssa. Nykyisin ASP:n enimmäislaina-aika on 25 vuotta.
Alaikäiset saavat säästää ASP-tilille vain omalla työllä hankittua rahaa. Tämä sulkee ulkopuolelle esimerkiksi isovanhempien syntymäpäivälahjat ja mahdolliset perintörahat. Teknisesti sitä, ovatko ASP-tilille talletettavat säästöt omalla työllä hankittuja, on todella vaikea valvoa. Käytännössä rajoitus tarkoittaa, ettei säästämistä voisi aloittaa lapsuudessa.
”Sekä säästettävien rahojen alkuperän poistaminen että ASP-lainan ehtojen yhdenmukaistaminen muiden asuntolainojen kanssa mahdollistaisi pääsyn nopeammin kiinni omaan kotiin”, Kettunen toteaa.
Laajempaan kehittämiseen olisi varaa
Lakiesitysluonnoksessa on myös hyviä uudistuksia. Esimerkiksi ehdotus lyhennysvapaiden enimmäismäärän kasvattamisesta nykyisestä kahdesta vuodesta neljään helpottaisi säästämistä nuorilla, joiden elämäntilanteet saattavat muuttua nopeasti. Myös ASP-lainan keinotekoisista alueellisista enimmäismääristä luopuminen on perusteltua.
Kettunen huomauttaa, että ASP-järjestelmää olisi varaa kehittää huomattavasti laajemmin. Uusista kehitysideoista Kettunen mainitsee rahasto- ja osakesäästämisen yhdistämisen ASP-säästämiseen tilisäästämisen rinnalle.
”Piensijoittamiseen kannustava lainsäädäntö tukisi suomalaisten varallisuuden kehittymistä, ja ASP:n kehittäminen kannustaisi jatkamaan säästämistä ja sijoittamista asunnon ostamisen ohella. Se mahdollistaisi erilaisista perhetaustoista ja varallisuusasemasta lähtöisin oleville nuorille pitkäjänteisen säästämisen jo aikaisessa vaiheessa.”
Parempi ASP-järjestelmä palvelisi kaikkia
Asuntoasioista vastaava ministeri Kai Mykkänen jakaa toimialan tavoitteen ASP-järjestelmän kehittämiseksi entistäkin paremmaksi.
”Monet ensiasunnon ostajat kokevat ASP-järjestelmän vaikeaselkoiseksi ja jäykäksi, ja myös pankkien näkökulmasta lainsäädäntö on monilta osin vanhentunutta. ASP-järjestelmä kannustaa asuntosäästämiseen ja voi helpottaa ensiasunnon ostamista, joten pidettyä järjestelmää on syytä kehittää entistä toimivammaksi”, Mykkänen totesi toukokuussa ympäristöministeriön tilaisuudessa.
FA:n Kettunen allekirjoittaa ministerin arvion.
”Järjestelmä on nykyisellään melko kankea ja monimutkainen sekä säästäjän että pankin kannalta. ASP-säästäjät ovat usein nuoria, joilla elämäntilanteet saattavat muuttua nopeasti esimerkiksi perhetilanteen takia, joten järjestelmän on oltava mahdollisimman joustava ja saatavilla kaikille perhe- tai varallisuustausta riippumatta.”
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi KettunenAsiantuntijaFinanssiala ry
Puh:+358 20 793 4217jussi.kettunen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme