Ammattiliitto JHL: Vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen lasku riskeeraa vanhusten hyvinvoinnin ja johtaa muutosneuvottelukierteeseen

Pääministeri Petteri Orpon hallitus esittää vanhuspalvelulakia muutettavaksi siten, että henkilöstömitoituksen tulisi olla vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä 1.1.2025 lähtien. Tällä hetkellä mitoitus on 0,65.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL huomauttaa, että esityksellä on vakavia vaikutuksia sekä henkilöstölle että palveluiden käyttäjille. JHL on jo lakiesityksen valmisteluvaiheessa ilmaissut huolensa henkilöstömitoituksen laskemisen vaikutuksista.

-Esitys on lyhytnäköinen ja vastuuton. Hallitus tavoittelee muutoksella valtavia säästöjä, mutta seuraukset ovat dramaattisia. Lakimuutos heikentää vanhustenhoidon laatua, työntekijöiden jaksamista ja alan vetovoimaa. Henkilöstöpula syvenee entisestään ja työelämän epävarmuus lisääntyy, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo.

Hyvinvointialueilla valmistaudutaan parhaillaan valmisteilla olevaan lakimuutokseen. Osa niistä on ottanut huomioon 0,6:n mitoituksen jo palveluiden kilpailutusvaiheessa. Tämä on johtanut muutosneuvottelupaineisiin yksityisten palveluntuottajien kohdalla. Alan suurista toimijoista esimerkiksi Attendo on ilmoittanut historiallisen laajoista muutosneuvotteluista ja tarpeista merkittäviin, useita satoja henkilötyövuosia koskeviin henkilöstösäästöihin.

Orpon hallitus valmistelee parhaillaan lisäksi lakiesitystä, jolla voitaisiin jatkossa huomioida myös teknologia osana henkilöstömitoitusta. JHL ei kannata muutosta, sillä se johtaisi entistä suurempiin paineisiin vähentää jo nyt niukoilla olevaa henkilöstöä.

-Teknologialla voidaan avustaa, tehostaa ja tukea hoivatyötä, mutta ei korvata tärkeässä ihmistyössä henkilökuntaa, Ekström painottaa.

Tilanne vanhuspalveluissa on tällä hetkellä ristiriitainen. Tarve vanhushoivalle lisääntyy entisestään, mutta pääsy tarvittavien palveluiden piiriin viivästyy ja heikkenee henkilöstö- ja resurssipulan vuoksi. Ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon piiriin tullaan entistä huonokuntoisempina ja vanhempina, mikä lisää myös hoidon ja hoivan ammatillisia tarpeita ja haasteita. Muun muassa Ylen selvityksen mukaan yli 2000 vanhusta odottaa hoivapaikkaa hyvinvointialueilla.

JHL selvitti alkuvuodesta 2024 kyselyllä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien jäsentensä näkökulmia ja esityksiä alan henkilöstöpulaan sekä veto- ja pitovoimaan.

-Kyselyssämme merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi nimettiin riittävä henkilöstön määrä. Se on palveluiden laadukkaan toteuttamisen ja työssä jaksamisen näkökulmasta aivan keskeistä, vastaava sopimusasiantuntija Laura Tuominen sanoo.

-Muutosneuvottelukierteeseen ajettu sote-ala on kohtuuton niin työpaineissa sinnittelevälle henkilöstölle kuin myös apua ja hoivaa tarvitseville ikäihmisille, Ekström ja Tuominen summaavat huolestuttavan tilanteen.

Lisätietoja:

• puheenjohtaja Håkan Ekström, 040 828 2865, hakan.ekstrom@jhl.fi
• vastaava sopimusasiantuntija Laura Tuominen, 050 4092 460, laura.tuominen@jhl.fi