Väitös: Tutkimustyöprosessien tarkastelu auttaa ymmärtämään tutkijoiden datavuorovaikutusta
Tutkijan vuorovaikutus tutkimusaineistojen kanssa, eli datavuorovaikutus, on olennainen osa tutkijoiden työtä. Sitä tulisi ymmärtää paremmin, jotta tutkijoille voidaan suunnitella entistä parempia työkaluja tutkimusaineistojen etsimiseen, keräämiseen ja käyttöön. Väitöstutkimuksessaan FM Laura Korkeamäki tutki datavuorovaikutusta tarkastelemalla tutkijoiden todellisia tutkimustyöprosesseja, niissä tarvittavaa informaatiota sekä fokuksen muodostumista.
Tutkimustyöprosesseja kuvataan usein datan näkökulmasta, kuten esimerkiksi erilaisissa datan elinkaarimalleissa. FM Laura Korkeamäki lähestyi väitöstutkimuksessaan tutkimustyöprosesseja tehtävälähtöisesti, tarkastelemalla tutkijoiden todellisia tutkimustyöprosesseja. Tutkimuksen osallistujat olivat historiantutkijoita ja mediatutkijoita.
Korkeamäki tarkasteli esimerkiksi sitä, mitä informaatiota mediatutkijat tarvitsevat tutkimustyöprosesseissaan datavuorovaikutuksen aikana. Viitekehyksenä hän hyödynsi olemassa olevaa informaatiotypologiaa, joka koostuu tehtävätiedosta, alatiedosta ja tehtävänratkaisutiedosta. Typologia auttoi tarkastelemaan tarvittavaa informaatiota kokonaisvaltaisemmin ilman, että keskityttäisiin esimerkiksi vain yhteen informaatiotyyppiin.
– Väitöstutkimus valotti sitä, mitä nämä informaatiotyypit tarkoittavat datavuorovaikutuksen kontekstissa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, jotta tutkimustyöprosesseja ja niissä tarvittavaa informaatiota voitaisiin tukea entistä paremmin, Korkeamäki sanoo.
Tutkimuksessa Korkeamäki tarkasteli myös fokuksen muodostumista mediatutkijoiden tutkimustyöprosesseissa. Fokuksen muodostuminen on tärkeää, jotta tehtäväprosessissa päästään onnistuneesti eteenpäin. Aikaisemmissa tutkimuksissa fokuksen muodostumista on tyypillisesti tarkasteltu yhtenä tehtäväprosessin vaiheena.
– Tähän tutkimukseen valitsin kuitenkin toisenlaisen näkökulman. Tutkimusprojektit ovat usein pitkäkestoisia, jopa vuosia kestäviä prosesseja. Sen takia tutkin fokuksen muodostumista episodisena ilmiönä, jossa tutkimustyöprosessin useat eri episodit johtavat vähitellen fokuksen muodostumiseen, Korkeamäki kertoo.
Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että fokus muodostui episodisesti suhteessa tehtävään, tehtävässä käytettävään dataan ja menetelmiin. Tutkimuksella on merkitystä fokuksen muodostumisen teorian kehittämiselle.
– Tutkimukseni syventää ymmärrystä siitä, miten fokus muodostuu tutkimustyöprosesseissa, jotka sisältävät vuorovaikutuksia tutkimusaineistojen kanssa. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työkalujen suunnittelussa, kun mietitään, miten fokuksen muodostumista voitaisiin tukea tutkimustyöprosesseissa, Korkeamäki sanoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 1. marraskuuta
Filosofian maisteri Laura Korkeamäen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Historians’ and Media Scholars’ Interactions with Research Data: Research work processes, information needed, and focus formulation to understand human phenomena tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 1.11.2024 kello 12 alkaen keskustakampuksella, luentosalissa Pinni B 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Katriina Byström, OsloMet-yliopisto, Norja. Kustoksena toimii apulaisprofessori Sanna Kumpulainen, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme