Tutkimus: Helsinkiläisnuorten ohjattu harrastaminen eriytyy sukupuolen, perhetaustan ja asuinalueen mukaan
Valtaosa helsinkiläisistä 8.– ja 9.-luokkalaisista harrastaa ohjatusti viikoittain, ja keskimääräinen osallistumisaste on palautunut koronapandemian aikaisesta notkahduksesta. Nuorten mahdollisuuksissa osallistua ohjattuun harrastustoimintaan on kuitenkin eroja. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset tytöt, yksinhuoltajaperheiden lapset sekä matalan sosioekonomisen aseman asuinalueilla elävät jäävät muita useammin ohjatun harrastustoiminnan ulkopuolelle. Toimenpiteitä suunniteltaessa olisi syytä huomioida vahvemmin lasten ja nuorten moninaiset lähtökohdat harrastamiseen.

Helsingin kaupunginkanslian julkaisema tutkimus selvitti, miten yksilöön, perheeseen tai asuinalueeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä helsinkiläisnuorten ohjattuun harrastustoimintaan osallistumiseen. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten harrastamisessa mahdollisesti havaittavat väestöryhmien väliset erot ovat kehittyneet viime vuosien aikana. Ohjatulla harrastustoiminnalla tarkoitetaan tutkimuksessa osallistumista ohjattuihin liikunta-, taide- tai kulttuuriharrastuksiin sekä ylipäätään osallistumista johonkin tarkastelluista ohjatun harrastamisen muodoista.
Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa Kouluterveyskyselyä sekä siihen Helsingissä osallistuneiden helsinkiläisten 8.– ja 9.-luokkalaisten vastauksia vuosina 2019, 2021 ja 2023.
Tutkimustulokset lisäävät tietoa lasten ja nuorten harrastamisesta sekä niihin liittyvistä monista vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää lasten ja nuorten ohjatun harrastamisen edistämisessä.
Nuoren perhetaustan merkitys näkyy erityisesti ohjatun liikunnan harrastamisessa
Korkean sosioekonomisen aseman perheessä tai molempien vanhempien kanssa asuvat nuoret osallistuvat ohjattuun harrastustoimintaan muita säännöllisemmin. Sosioekonomisen perhetaustan merkitys näkyy erityisesti liikunnan harrastamisessa. Mitä paremmaksi nuori kokee perheen taloudellisen tilanteen, sitä todennäköisemmin hän on mukana säännöllisessä ohjatussa harrastustoiminnassa. Etenkin yksinhuoltajaperheissä elävät nuoret jäävät muita todennäköisemmin ohjattujen harrastusten ulkopuolelle.
Asuinalue ja sen olosuhteet heijastuvat helsinkiläisnuorten harrastamiseen. Korkean sosioekonomisen aseman asuinalueilla tai harrastusmahdollisuuksiltaan paremmilla asuinalueilla asuvat nuoret sitoutuvat perhetaustaan katsomatta ohjattuun harrastustoimintaan yleisemmin kuin muut. Joissakin Helsingin peruspiireissä jopa yli 80 prosenttia nuorista harrastaa säännöllisesti ohjatusti jotain, kun toisissa peruspiireissä vastaava osuus jää vain noin 60 prosenttiin. Alueiden väliset erot ovat voimakkaat erityisesti liikunnan harrastamisessa.
Sukupuoli ja syntyperä määrittävät harrastamista
Ulkomaalaistaustaiset tytöt erottuvat ryhmänä, joka on huomattavasti muita yleisemmin ohjattujen liikuntaharrastusten ulkopuolella. Toisaalta suomalaistaustaisten poikien harrastaminen näyttää jakautuvan muita voimakkaammin ääripäihin. Yhtäältä suuri osa heistä harrastaa liikuntaa ohjatusti säännöllisesti, mutta toisaalta suurempi osa heistä ei harrasta ohjatusti lainkaan. Suomalaistaustaisten poikien harrastaminen näyttäisikin keskittyvän pitkälti liikuntaan, kun taas taiteen tai kulttuurin harrastaminen on heillä muita harvinaisempaa.
Kaikkiaan nuorten säännöllinen ohjattuun harrastustoimintaan osallistuminen näyttää Helsingissä palautuneen koronapandemian aikana tapahtuneesta notkahduksesta. Myönteistä on, että harrastustoimintaan osallistuminen on kasvanut erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa harrastamisen osallistumisaste oli muita alhaisempi vuonna 2019. Etenkin aiempaa suurempi osa ulkomaalaistaustaisista pojista on päässyt mukaan ohjattuihin harrastuksiin, mutta myös ulkomaalaistaustaisten tyttöjen harrastaminen on hiukan yleistynyt, joskin vain taide- ja kulttuuriharrastusten osalta.
Harrastamisen lisäämiseksi on syytä harkita toimien kohdentamista
Aiemman tutkimuksen pohjalta tiedetään, että harrastamisen yhdenvertaisten mahdollisuuksien lisääminen voi hyödyttää laajasti hyvinvoinnin edistämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä yhteiskunnassa. Tämän tutkimuksen tulokset puoltavat tarvetta kohdentaa toimenpiteitä yhä vahvemmin tarveperusteisesti. Erityishuomiota Helsingissä tulisi kiinnittää perhetaustan ja asuinalueen merkitykseen harrastamisessa.
– Jotta lasten, nuorten ja perheiden tarpeita ja heidän kohtaamiaan esteitä ymmärrettäisiin paremmin, heidän osallistamisensa yhä tiiviimmin harrastustoiminnan ja -tarjonnan suunnitteluun on keskeistä. Kohdentamistoimien onnistumista edistää myös se, että tunnistetaan aiempaa paremmin nuoret, jotka haluaisivat harrastaa, mutta eivät saa siihen yhtäläisiä mahdollisuuksia taustansa vuoksi, sanoo tutkija Suvi Määttä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Ahtiainen, tutkija, Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut, 040 5645238, hanna.ahtiainen@hel.fi
Suvi Määttä, tutkija, Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut, 040 5887891, suvi.maatta@hel.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Neuvottelutulos Helsingin uudesta kaupunkistrategiasta: Helsinki josta voimme olla ylpeitä26.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Kaupunginhallituspuolueet ovat päässeet sopuun Helsingin uudesta kaupunkistrategiasta. Strategialla luodaan suuntaviivat ja painopisteet kaupungin toiminnalle seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Strategian otsikko on Helsinki josta voimme olla ylpeitä.
MEDIAKUTSU: Pormestarikunnan tiedotustilaisuus Helsingin kaupunkistrategiasta 2025–202925.6.2025 10:00:02 EEST | Kutsu
Pormestari Daniel Sazonov julkistaa esityksensä Helsingin kaupunkistrategiaksi valtuustokaudelle 2025–2029 torstaina 26. kesäkuuta 2025 kello 10–10.45 yhdessä apulaispormestarien Johanna Laisaaren, Reetta Vanhasen, Paavo Arhinmäen ja Maarit Vierusen sekä ruotsalaisen kansanpuolueen Marcus Rantalan kanssa. Mediatilaisuus järjestetään Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla (sisäänkäynti Pohjoisesplanadi 11–13).
Helsingille uusi luonnonsuojelualueohjelma – suojeltavaksi esitetään yli 100 uutta kohdetta23.6.2025 17:45:31 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kevätkauden viimeisessä kokouksessaan 23. kesäkuuta Helsingin uuden luonnonsuojelualueohjelman vuosille 2025–2040. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Ressun peruskoulun perusparannuksen hankesuunnitelman.
Helsingin vilkas kongressikesä hyödyttää myös kaupunkilaisia: aivoterveyspäivänä perehdytään aivojen hyvinvointiin19.6.2025 10:00:24 EEST | Tiedote
Helsingin kongressivuodesta 2025 on luvassa vilkas. Kongresseja Helsinkiin houkuttelee muun muassa toimiva infrastruktuuri ja kaupungin tunnettuus kestävänä matkailukohteena. Taloudellisen hyödyn lisäksi vieraat jättävät Helsinkiin myös pitkäkestoista perintöä, kuten tutkimustoimintaa, verkostoja ja kaupallisia suhteita. Myös kaupungin asukkaat saavat osansa kansainvälisten huippuosaajien tietotaidosta.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutoksen18.6.2025 20:41:46 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi alkuvuoden viimeisessä kokouksessaan 18. kesäkuuta muun muassa Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutoksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme