Kehittämistarvetta perhesideperusteisen oleskeluluvan toimeentuloedellytyksen täyttymisen arviointitavoissa
Tuore tutkimus osoittaa, että perheenyhdistämiseen liittyvissä oleskelulupien toimeentuloedellytyksen täyttymisen arviointitavoissa on suuria kehitystarpeita. Työperäisten lupien tulorajoihin perustuvaa toimeentuloedellytyksen täyttämistä suositellaan säilytettäväksi pääsääntönä, mutta erittäin osaavan työvoiman kohdalla voisi harkita joustoja. Tutkimus tarkasteli myös tulorajojen lieventämisen vaikutuksia maahanmuuton määrään ja rakenteeseen.

15. lokakuuta julkaistun tutkimuksen mukaan oleskelulupien toimeentuloedellytyksissä suurin kehittämistarve koskee perheenyhdistämisen edellytyksenä olevaa toimeentuloedellytystä. Työperäisissä oleskeluluvissa tulorajoihin perustuvan toimeentuloedellytyksen ehdotetaan säilyvän pääsääntönä, mutta sitä voisi joustavoittaa erittäin osaavan työvoiman kohdalla. Myös tarkastelun kohteena olleet toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennykset lisäävät maahanmuuton määrää ja muuttavat sen rakennetta.
Toimeentuloedellytys, ts. vaatimus turvatusta toimeentulosta, sisältyy erillisenä vaatimuksena kolmansista maista tulevien työperäisten maahanmuuttajien, perhesiteen perusteella maahan muuttavien ja opiskelijoiden ensimmäisiin oleskelulupiin. Laboren tutkimuksessa tarkasteltiin mm. erilaisia toimeentuloedellytyksen täyttymisen arvioinnin kehittämisvaihtoehtoja, analysoitiin toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennysten vaikutuksia määrällisin menetelmin sekä tarkasteltiin lievennysten vaikutuksia myös taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksiin liittyy eniten kehittämistarvetta
Perheenyhdistämisen osalta Suomen tulorajat ovat niin kansainvälisesti kuin kotimaiseen palkkatasoonkin suhteutettuna korkeita, varsinkin jos tarkastellaan tulorajoja, jotka koskevat perheitä, joissa maahan tulee puoliso ja useampia lapsia. Tältä osin raportissa esitetään erilaisia kehittämisvaihtoehtoja, kuten lapsia koskevien tulorajojen muokkaamista vastaamaan paremmin ikäkohtaisia kulutustarpeita ja yhteisasumisesta syntyviä säästöjä (mittakaavaedut). Tulorajojen sijasta työikäisille perheenjäsenille voisi harkita kokonaisvaltaisempaa jälkiarviointiin perustuvaa arviointimallia, jossa otettaisiin huomioon myös hakijan koulutus ja työkokemus (erityisesti työvoimapula-aloilta), mikä voisi parantaa maahanmuuton laatua, vaikuttavuutta ja perheenjäsenen itsensä työllistymistä.
Työperusteisten oleskelulupien kohdalla vaikuttaisi perustellulta edelleen säilyttää pääsääntöisesti tulorajoihin perustuva toimeentuloedellytys, koska tulorajoilla varmistetaan myös riittäviä työsuhteen ehtoja ja estetään ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Erittäin osaavan työvoiman työperäisille oleskeluluville voisi muodostaa oman alakategorian, jossa työperäisen oleskeluluvan ehtona olisi työsopimus omalta alalta, mutta ei erillistä minimitulovaatimusta.
Tutkittua tietoa työperäisen maahanmuuton oleskelulupien ja perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien toimeentuloedellytyksen täyttymisen arviointitapojen muutosten vaikutuksista on varsin vähän. Siksi raportissa suositellaan, että mahdollisten tulevien uudistusten vaikutuksia voitaisiin myös arvioida etukäteen huolellisesti suunnitelluilla satunnaistetuilla kenttäkokeilla.
Toimeentuloedellytyksen tulorajoilla merkitystä Suomen houkuttelevuuteen kohdemaana
Raportin Tilastokeskuksen laajoihin rekisteriaineistoihin pohjaavat analyysit osoittavat, että toimeentuloedellytysten tulorajoilla on merkitystä Suomen houkuttelevuuteen kohdemaana. Tulorajojen lievennykset lisäävät tilastoanalyysin perusteella työperäisten maahanmuuttajien määrää ja muuttavat myös maahanmuuttajien rakennetta (sukupuolen, iän, ammattialojen osalta). Lisäksi myös syy-seurausanalyysin tulokset viittaavat työperäisen maahanmuuton lisääntyneen EU:n laajentumisen yhteydessä tulorajojen alapuolella, vaikkakin suhteellisesti yhtä paljon kuin rajan yläpuolella.
SISU-mikrosimulointimallilla tehdyt analyysit osoittavat, että tulorajojen madaltaminen hieman pienentää julkiseen talouteen kertyviä positiivisia nettotulonsiirtoja eli maahanmuuttajien maksamia veroja ja veronluonteisia maksuja, joista on vähennetty heille maksetut rahalliset etuudet. Valtion saama taloudellinen nettohyöty säilyy kuitenkin positiivisena niin yksittäisen työperäisen maahanmuuttajan kuten myös kokonaisten perheiden osalta.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
Raportti: Oleskeluluvalla Suomeen tulevien toimeentuloedellytyksen kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Policy Brief: Perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien toimeentuloedellytyksessä kehittämistarpeita
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiMilla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Talous & Yhteiskunta 1/2025 | Yritystuet ja teollisuuspolitiikka7.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Yritystuet ovat harvoja leikkauskohteita, jotka sekä taloustutkijat että kansa hyväksyisivät. Siitä huolimatta tukia tulee koko ajan vain lisää. Eivätkö yritykset pärjää, ellei niitä tueta verovaroin? Mitä tuilla oikeastaan saadaan aikaan?
KUTSU | Labore julkistaa kevään 2025 talousennusteen torstaina 3.4. klo 105.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Onko matalasuhdanne viimein historiaa? Latistaako kansainvälinen epävarmuus kasvuodotuksia? Milloin työttömyys vähenee?
Kasvutyöryhmän raportti vuoti julkisuuteen – eriävä mielipiteeni perintöverosta27.2.2025 16:12:12 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon asettama kasvutyöryhmä on valmistellut ehdotuksia yksityisen sektorin kasvun vauhdittamiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi 27.2.2025, että ryhmä esittää perintö- ja lahjaveron poistamista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella en pidä ehdotusta perusteltuna ja olen esittänyt raporttiin eriävän mielipiteeni, joka on luettavissa tämän tiedotteen lopussa.
Tutkimus: Sambia on altis humanitaarisille kriiseille ilmaston tuodessa uusia uhkia25.2.2025 09:12:17 EET | Tiedote
Sambian sosiaaliturvajärjestelmä ei pysty vastaamaan tehokkaasti toistuviin kriiseihin, kuten kuivuuteen ja tautiepidemioihin, jotka syventävät köyhyyttä ja yhteisöjen haavoittuvuutta. Uusi tutkimus paljastaa järjestelmän keskeiset puutteet, kuten riittämättömän rahoituksen, heikon koordinaation ja hitaat reagointimekanismit. Asiantuntijat peräänkuuluttavat ennakoivia ratkaisuja, kuten sääolosuhteiden ennakoinnin kehittämistä, kattavampia väestörekistereitä toimien kohdentamista varten, parempaa integraatiota, kestävää rahoitusta, vahvempia lainsäädäntöpuitteita, jotta Sambia voisi suojata väestöään kriisitilanteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme