Kehittämistarvetta perhesideperusteisen oleskeluluvan toimeentuloedellytyksen täyttymisen arviointitavoissa
Tuore tutkimus osoittaa, että perheenyhdistämiseen liittyvissä oleskelulupien toimeentuloedellytyksen täyttymisen arviointitavoissa on suuria kehitystarpeita. Työperäisten lupien tulorajoihin perustuvaa toimeentuloedellytyksen täyttämistä suositellaan säilytettäväksi pääsääntönä, mutta erittäin osaavan työvoiman kohdalla voisi harkita joustoja. Tutkimus tarkasteli myös tulorajojen lieventämisen vaikutuksia maahanmuuton määrään ja rakenteeseen.

15. lokakuuta julkaistun tutkimuksen mukaan oleskelulupien toimeentuloedellytyksissä suurin kehittämistarve koskee perheenyhdistämisen edellytyksenä olevaa toimeentuloedellytystä. Työperäisissä oleskeluluvissa tulorajoihin perustuvan toimeentuloedellytyksen ehdotetaan säilyvän pääsääntönä, mutta sitä voisi joustavoittaa erittäin osaavan työvoiman kohdalla. Myös tarkastelun kohteena olleet toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennykset lisäävät maahanmuuton määrää ja muuttavat sen rakennetta.
Toimeentuloedellytys, ts. vaatimus turvatusta toimeentulosta, sisältyy erillisenä vaatimuksena kolmansista maista tulevien työperäisten maahanmuuttajien, perhesiteen perusteella maahan muuttavien ja opiskelijoiden ensimmäisiin oleskelulupiin. Laboren tutkimuksessa tarkasteltiin mm. erilaisia toimeentuloedellytyksen täyttymisen arvioinnin kehittämisvaihtoehtoja, analysoitiin toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennysten vaikutuksia määrällisin menetelmin sekä tarkasteltiin lievennysten vaikutuksia myös taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksiin liittyy eniten kehittämistarvetta
Perheenyhdistämisen osalta Suomen tulorajat ovat niin kansainvälisesti kuin kotimaiseen palkkatasoonkin suhteutettuna korkeita, varsinkin jos tarkastellaan tulorajoja, jotka koskevat perheitä, joissa maahan tulee puoliso ja useampia lapsia. Tältä osin raportissa esitetään erilaisia kehittämisvaihtoehtoja, kuten lapsia koskevien tulorajojen muokkaamista vastaamaan paremmin ikäkohtaisia kulutustarpeita ja yhteisasumisesta syntyviä säästöjä (mittakaavaedut). Tulorajojen sijasta työikäisille perheenjäsenille voisi harkita kokonaisvaltaisempaa jälkiarviointiin perustuvaa arviointimallia, jossa otettaisiin huomioon myös hakijan koulutus ja työkokemus (erityisesti työvoimapula-aloilta), mikä voisi parantaa maahanmuuton laatua, vaikuttavuutta ja perheenjäsenen itsensä työllistymistä.
Työperusteisten oleskelulupien kohdalla vaikuttaisi perustellulta edelleen säilyttää pääsääntöisesti tulorajoihin perustuva toimeentuloedellytys, koska tulorajoilla varmistetaan myös riittäviä työsuhteen ehtoja ja estetään ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Erittäin osaavan työvoiman työperäisille oleskeluluville voisi muodostaa oman alakategorian, jossa työperäisen oleskeluluvan ehtona olisi työsopimus omalta alalta, mutta ei erillistä minimitulovaatimusta.
Tutkittua tietoa työperäisen maahanmuuton oleskelulupien ja perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien toimeentuloedellytyksen täyttymisen arviointitapojen muutosten vaikutuksista on varsin vähän. Siksi raportissa suositellaan, että mahdollisten tulevien uudistusten vaikutuksia voitaisiin myös arvioida etukäteen huolellisesti suunnitelluilla satunnaistetuilla kenttäkokeilla.
Toimeentuloedellytyksen tulorajoilla merkitystä Suomen houkuttelevuuteen kohdemaana
Raportin Tilastokeskuksen laajoihin rekisteriaineistoihin pohjaavat analyysit osoittavat, että toimeentuloedellytysten tulorajoilla on merkitystä Suomen houkuttelevuuteen kohdemaana. Tulorajojen lievennykset lisäävät tilastoanalyysin perusteella työperäisten maahanmuuttajien määrää ja muuttavat myös maahanmuuttajien rakennetta (sukupuolen, iän, ammattialojen osalta). Lisäksi myös syy-seurausanalyysin tulokset viittaavat työperäisen maahanmuuton lisääntyneen EU:n laajentumisen yhteydessä tulorajojen alapuolella, vaikkakin suhteellisesti yhtä paljon kuin rajan yläpuolella.
SISU-mikrosimulointimallilla tehdyt analyysit osoittavat, että tulorajojen madaltaminen hieman pienentää julkiseen talouteen kertyviä positiivisia nettotulonsiirtoja eli maahanmuuttajien maksamia veroja ja veronluonteisia maksuja, joista on vähennetty heille maksetut rahalliset etuudet. Valtion saama taloudellinen nettohyöty säilyy kuitenkin positiivisena niin yksittäisen työperäisen maahanmuuttajan kuten myös kokonaisten perheiden osalta.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
Raportti: Oleskeluluvalla Suomeen tulevien toimeentuloedellytyksen kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Policy Brief: Perhesiteen perusteella myönnettävien oleskelulupien toimeentuloedellytyksessä kehittämistarpeita
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiMilla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Meillä on yhteinen ongelma23.5.2025 10:08:31 EEST | Blogi
Viime aikojen keskustelu valtiovarainministeriön verovaikutusarvioista on oire syvemmästä ongelmasta: vaikuttavuusarvioinnit voivat olla politisoituneita, hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Tarvitaan riippumaton, asiantunteva ja hyvin resursoitu instituutio, joka tuottaa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa – ilman poliittista painolastia.
Juho Koistisen väitös: Odotusten rooli makrotaloudellisten vaikutusten mittaamisessa22.5.2025 15:44:56 EEST | Tiedote
Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen väittelee 30. toukokuuta Helsingin yliopistossa taloustieteen ekonometrian alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus käsittelee, miten taloudellisten toimijoiden tulevaisuuteen suuntautuvat odotukset vaikeuttavat erityisesti rahapolitiikan dynaamisten vaikutusten mittaamista – ja millaisin menetelmin tämä haaste voidaan ratkaista.
Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme