Kunnilla on monta keinoa vahvistaa hiilinieluja ja vähentää päästöjä maankäyttösektorilla – uusi opas tarjoaa käytännön ratkaisuja
23.10.2024 08:35:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen kunnat ovat keskeisessä roolissa matkalla kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorilla kuntien on tärkeää vähentää erityisesti turvemaiden päästöjä ja kasvattaa metsien hiilinieluja. Uusi opas tukee kuntien ilmasto- ja luontotyötä.

Maankäyttösektori on osoittautunut erityisen haastavaksi Suomen ilmastotyölle. Maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ei ole saatu vähenemään ja metsien hiilinielut ovat vähentyneet vastoin EU:ssa hyväksyttyjä linjauksia. Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelma on hakenut ratkaisuja ongelmaan ja sen rahoittama Kuntanielu-hanke tarkasteli kuntien roolia ja mahdollisuuksia vahvistaa maankäyttösektorin ilmasto- ja luontotyötä.
”Kuntien rooli ilmastotyössä ei rajoitu vain paikallisiin vaikutuksiin, vaan ne ovat merkittävä osa kansallista ilmastotyötä. Maankäytön ohjaus tarjoaa kustannustehokkaita keinoja vähentää päästöjä ja lisätä hiilensidontaa. Kuntien vahvuus maankäytön ohjauksessa on niiden monet erilaiset roolit ja vaikuttamiskeinot sekä hyvät mahdollisuudet olla yhteydessä kunnan maanomistajiin", kertoo hankkeen johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.
Hankkeen kokoamien tietojen perusteella vaikuttavimmat maankäyttösektorin päästöjä vähentävät toimet rajoittavat metsäalueiden muuttamista muuhun käyttöön ja vähentävät turvemaiden päästöjä. Nieluja voi vahvistaa nopeasti hakkuita rajoittamalla, mutta muita keinoja löytyy myös niille kunnille, jotka eivät voi vähentää päästöjä metsänhoitoa muuttamalla.
Kuntanielu-hankkeen tuloksena on julkaistu opas, joka tarjoaa käytännön tietoa ja suuntaviivoja kunnille. Se auttaa suunnittelemaan toimia, joilla kunnat voivat vähentää päästöjä, kasvattaa hiilinieluja ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
Oppaan koonneet asiantuntijat ja tutkijat korostavat laajan osallistumisen ja yhteistyön tärkeyttä kuntien kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kunta voi kannustaa alueellaan toimivia tahoja, osallistua yhteistyössä toteutettaviin toimiin tai rahoittaa niitä. Kuntien yhteistyö yritysten kanssa tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja auttaa toimien monistamisessa.
”Yritykset voivat vapaaehtoisesti edistää kunnan ilmasto- ja luontotavoitteita tukemalla tai toteuttamalla kunnan kanssa sovittuja toimia. Kunnat voivat puolestaan tukea yritysten vastuullista ilmasto- ja luontotyötä", kertoo erityisasiantuntija Miika Meretoja Turun kaupungista, joka on yksi hankkeeseen osallistuneista kunnista.
Ilmastotili, ennallistaminen ja kaupunkiniityt – kuntien monipuoliset keinot päästöjen vähentämiseen ja nielujen vahvistamiseen
Kuntanielu-hankkeeseen osallistui neljä kaupunkia – Espoo, Joensuu, Lahti ja Turku – jotka pilotoivat erilaisia ilmasto- ja luontotoimia. Esimerkiksi Espoossa tutkittiin, kuinka metsiensuojelu voi korvata kaupunkikehityksen aiheuttamia hiilinielujen menetyksiä, ja Joensuussa kehitettiin ilmastotili, jolle kerättiin rahaa hiilensidontaprojekteihin. Lahdessa kartoitettiin turvepohjaisia peltoja ennallistamistoimia varten, ja Turussa mitattiin kaupunkiniittyjen hiilivarastoja.
”Kuntien toimet valaisivat mahdollisuuksia ja haasteita, ja niistä saadut opit kiteytettiin oppaaseen. Viestimme on, että tämänkaltaisia kokeiluja kannattaa jatkaa, sillä niistä saadut opit auttavat löytämään vaikuttavimmat keinot ja uusia ratkaisuja maankäyttösektorin ilmastotyölle. Ilman niitä ja kuntien aktiivisia ja yhteisiä ponnisteluja Suomen hiilinielujen vahvistaminen jää haaveeksi", summaa tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.
Kuntanielu-hanke on Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimushanke. Hankkeen päätavoitteena on luoda kunnille edellytyksiä vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua sekä luoda perusta kuntatason kompensaatiotoiminnalle, jolla kunta voi edetä kohti hiilineutraaliutta. Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Turku, Espoo, Joensuu ja Lahti.
Lisätiedot
Hildén, M., Niemistö, J., Ulvi, T., Pappila, M., Pihlainen, S., Seppälä, J., Lintunen, A., Minunno, F., Aro, L., Mäkipää, R., Hyppänen, T., Tuomala, M., Meretoja, M., Liedes, A. & Peltonen, L. 2024. Opas maankäyttösektorin ilmastotoimien hyödyntämiseen kuntien ilmasto- ja luontotyössä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2024. http://hdl.handle.net/10138/586642 (Opas ilmestyy myös ruotsiksi marraskuussa)
Kuntanielu-hankkeen verkkosivu (Turku.fi)
Mikael Hildén
Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi
0295 251 173
Raisa Mäkipää
Luonnonvarakeskus
etunimi.sukunimi@luke.fi
0295 322 197
Anna Lintunen
Helsingin yliopisto
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
0294 151 676
Miika Meretoja
Turun kaupunki
etunimi.sukunimi@turku.fi
050 554 6148
Tuuli Hyppänen
Joensuun kaupunki
etunimi.sukunimi@joensuu.fi
044 576 7220
Laura Matkala
Lahden kaupunki
etunimi.sukunimi@lahti.fi
044 4831 684
Paula Kuusisto-Hjort
Espoon kaupunki
etunimi.sukunimi@espoo.fi
043 825 5235
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 13.–17.4.20269.4.2026 12:50:17 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Vanhat metsät sitovat hiiltä ja ylläpitävät hiilivarastoja9.4.2026 09:43:23 EEST | Tiedote
Luonnontilaisten, ikärakenteeltaan vanhojen metsien hiilensidontakyvystä on saatu uutta tutkimustietoa. Havainnot osoittavat, että vanhoilla metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi ne ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden turvaajia.
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme