Pohjoismaat torjuvat radonin haittoja eri keinoin
16.10.2024 11:37:16 EEST | Säteilyturvakeskus (STUK) | Tiedote
Radioaktiivinen radon on ihmisten terveyteen vaikuttava ongelma Pohjoismaissa. Tuore raportti antaa yleiskuvan radonin aiheuttamien riskien hallinnasta eri maissa ja selvittää menetelmien samankaltaisuuksia ja eroja.

Nordic-Natin (Nordic Working Group on Natural Ionizing Radiation) raportissa todetaan, että radon on terveyttä uhkaava ongelma etenkin Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Näissä maissa radonin pitoisuudet asuntojen sisäilmassa ja juomavedessä ovat samaa suuruusluokkaa. Tanskassa ongelma on vähäisempi, ja Islannissa sekä sisäilman että juomaveden radonaktiivisuuspitoisuudet ovat kaiken kaikkiaan erittäin pienet.
Suomessa rakennusten suunnittelua ja toteutusta koskeva radonpitoisuuden viitearvo on 200 becquerelia kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3) ja olemassa olevien rakennusten 300 Bq/m3. Jos sisäilman radonpitoisuus on näitä arvoja suurempi, suositellaan toimenpiteitä pitoisuuden pienentämiseksi. Tanskassa viitearvo on 100 Bq/m3 ja Ruotsissa 200 Bq/m3. Norjassa radonin toimenpidearvo on 100 Bq/m3 ja suurin sallittu pitoisuus 200 Bq/m3.
Mittaustulosten tulkinnassakin on eroja maiden välillä. Suomessa ja Norjassa mittaustulosten perusteella tehdään arvio radonpitoisuuden vuosikeskiarvosta, jota verrataan viitearvoon. Muissa maissa vertailu tehdään suoraan mittaustulokseen. Tanskassa ja Ruotsissa viitearvoon vertaaminen tehdään asunnossa tehtyjen mittausten keskiarvoon, kun taas Norjassa se koskee vain olo- ja makuuhuoneissa tehtyjä mittauksia.
Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskuksesta toteaa, että eri Pohjoismaiden vertailu osoittaa, että erot määräyksissä ja mittaustavoissa ovat ymmärrettäviä ja EU:n vuonna 2013 vahvistaman säteilysuojelun perusnormidirektiivin mukaisia.
”Suomessa on muita Pohjoismaita korkeampi viitearvo työpaikkojen radonille, mutta meillä tehdään työpaikkojen radonvalvontaa selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja järjestetään aktiivisesti valvontaiskuja”, Tuukka Turtiainen toteaa.
Juomaveden raja-arvoissa isot erot
Myös juomaveden laatua koskevat suositukset ja vaatimukset poikkeavat eri Pohjoismaissa toisistaan. Vesilaitoksille asetetut radonpitoisuuden ehdottomat laatuvaatimukset ovat joko 100 becquerelia litrassa (Bq/l) tai 1000 Bq/l. Laatutavoite taas on joko alle 100 tai 300 Bq/l. Yksityisten kaivojen osalta varsinaisia vaatimuksia ei ole, mutta laatusuositukset vaihtelevat 500 ja 1000 Bq/l välillä. Suomessa juomavettä koskevat suositukset ja vaatimukset ovat Pohjoismaista sallivimpia.
Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen selittää eroja sillä, että EU:n juomaveden radioaktiivisuusdirektiivi antaa enimmäisarvolle vaihteluvälin 100–1000 Bq/l. Juodun veden radon aiheuttaa nykykäsityksen mukaan ruoansulatuselimistölle vain pienen säteilyannoksen. Valtaosa juomavedenkin aiheuttamasta säteilyannoksesta aiheutuu keuhkoille, kun radonia vapautuu vedestä sisäilmaan esimerkiksi suihkussa, pyykinpesussa tai muussa veden käytössä. Turtiainen korostaakin, että suomalaisia altistaa säteilylle ehdottomasti eniten sisäilmassa oleva radon.
Nordic Working Group on Natural Ionizing Radiation, Nordic-Nat, perustettiin vuonna 2016 ja sen toiminta-ajatuksena on tunnistaa yhteisiä luonnonsäteilyn valvontaan liittyviä haasteita, toteuttaa kehitysprojekteja, ja laatia yhteisiä kannanottoja. Ryhmä tarjoaa kohtaamispaikan kokemusten vaihtoon valvontatyön ja viestinnän edistämiseksi. Yhteistyö myös helpottaa kalliiden laboratorioresurssien tehokasta jakamista. Työryhmän jäsenet tulevat Suomen (STUK), Ruotsin (SSM), Tanskan (SSI), Islannin (GR) ja Norjan (DSA) säteilyturvallisuusviranomaisista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu
Puh:010 850 4761Tuukka TurtiainenYlitarkastaja
Puh:09 759 88 473Kuvat

Linkit
Lyhyesti STUKista
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2023 alussa yhteensä 320 työntekijää.
Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2023 hade STUK sammanlagt 320 anställda.
Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2023 STUK had 320 employees.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Internationell utvärdering identifierade styrkor och utvecklingsområden i Finlands kärnsäkerhetsarbete29.4.2026 12:58:15 EEST | Pressmeddelande
Finland deltog i granskningsmötet av den internationella konventionen om kärnsäkerhet som ordnades i Wien i april. Enligt utvärderingen uppfyller Finland konventionens mål.
Kansainvälinen arvio tunnisti Suomen ydinturvallisuustyön vahvuudet ja kehityskohteet29.4.2026 12:58:15 EEST | Tiedote
Suomi osallistui huhtikuussa Wienissä järjestettyyn kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen seurantakokoukseen. Arvioinnin perusteella Suomi täyttää yleissopimuksen tavoitteet.
International assessment identified the strengths and areas for development in Finland's nuclear safety work29.4.2026 12:58:15 EEST | Press release
Finland took part in the review meeting of the Convention on Nuclear Safety in Vienna in April. Based on an assessment, Finland meets the Convention's targets.
Nationellt program mot hudcancer23.4.2026 09:38:59 EEST | Pressmeddelande
Över 14 000 personer drabbas av hudcancer varje år i Finland. De flesta fallen skulle kunna förebyggas genom effektivare solskydd. Det nationella programmet, som genomförs under åren 2026–2030, stärker arbetet för att bekämpa hudcancer. Programmet offentliggjordes i april 2026.
Kansallinen ohjelma torjuu ihosyöpiä23.4.2026 09:38:59 EEST | Tiedote
Ihosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 14 000 henkilöä. Suurin osa tapauksista olisi ehkäistävissä tehokkaammalla aurinkosuojautumisella. Vuosina 2026–2030 toteutettava kansallinen ohjelma tehostaa ihosyöpien torjumiseksi tehtävää työtä. Ohjelman sisältö julkaistiin huhtikuussa 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme