Pohjoisten hyvinvointialueiden yhteistyön syventämistä jatkettava

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (YTA) hyvinvointialueet kannattavat alueiden keskinäisen yhteistyön syventämistä. Hyvinvointialueiden vaikean taloustilanteen ja henkilöstöpulan vuoksi erityisesti alueen sairaaloiden työnjakoa on kehitettävä nykyistä nopeammin ja tiiviimmin, toteavat Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat.

Pohjois-Suomen hyvinvointialueet ovat valmistelleet keskinäistä sopimustaan yhteistyön tiivistämiseksi. Tämän osana on valmistunut selvityshenkilö, erikoislääkäri Hannu Juvosen raportti hyvinvointialueiden yhteistyöstä. Raportissa esitetään selvityshenkilön näkemyksiä lakisääteisiä velvoitteita pidemmälle menevien rakenteellisten muutosten toteuttamisesta.

Selvitysraportissa Juvonen nostaa esiin, että YTA-yhteistyön tilannekuvan tulee olla tarkempi.

– Tällä viittaan siihen, että alueiden toisiltaan ja muualta ostamat palvelut tulee olla tiedossa erikoisaloittain sovittuun työnjakoon ja hoitopaikan valinnanvapauteen liittyen, toteaa Hannu Juvonen.

– Näkemykseni mukaan esitettyjen terveydenhuollon säädösmuutosten toimeenpano on välttämätöntä, mutta taloudellisen ja toiminnallisen kestävyyden näkökulmasta pitää edetä syvemmälle. Tarvitaan pidemmälle menevää rakenneuudistusta, jossa yhteistyöalueella päätetään päivystyksellisistä ja kiireettömistä palveluista eri sairaaloissa.

– Selvitystyön pohjalta esitän yhteistä toimielintä, joka ohjaisi YTA-alueen erikoissairaanhoidon palveluita yhdistetyillä resursseilla, summaa Juvonen.

Selvityksessä nostetaan esiin muun muassa kiireettömän leikkaustoiminnan ja osastohoidon jakaminen alueiden kesken.

– Työnjaon kehittäminen mahdollistaisi kunkin alueen resurssien hyödyntämisen. Kaikilla alueilla myös päivystyksen käytön vähentämiseen tähtäävät toimet ovat tärkeitä kehityskohteita, toteavat pohjoisten hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat Esa Ahonen, Sari Innanen, Tapani Melaluoto ja Tapani Tölli.

Hyvinvointialueiden tilanteiden parantamiseksi tarvitaan realistisen rahoitustason lisäksi myös aikaa toteuttaa muutoksia. Pohjoiset hyvinvointialueet korostavat, että riittävien ja vaikuttavien palveluiden avulla varmistetaan myös harvaan asutun Suomen turvallisuutta ja elinvoimaa.