Vapriikki avaa kuviaan vapaaseen käyttöön

Valokuva kulttuuriperintönä on elävää ja merkityksellistä silloin, kun se on saavutettavaa ja sitä on mahdollista käyttää erilaisilla tavoilla.

-Kokoelmien avaaminen vapaaseen käyttöön eli open data on ollut museo- ja arkistomaailmassa vahva suuntaus. Kyseessä on kulttuuriperintöaineistojen mahdollisimman laaja saavutettavuus, avoimuus ja käytön mahdollistaminen, sanoo kokoelmapäällikkö Teemu Ahola.

-Avoimuus ja yhdenvertaisuus ovat myös Tampereen kaupungin keskeisiä tavoitteita.

Vapriikin kuva-arkisto ei ole aineistojensa avaamisessa ensimmäisten joukossa, mutta määrällisesti kyse on kansainvälisestikin merkittävästä teosta. Vapriikin kuva-arkiston kokoelmiin kuuluu noin kaksi miljoonaa valokuvaa, eli suurin osa kokoelmista on yhä digitoimatta. Nämäkin kuvat ovat edelleen asiakkaiden käytettävissä ja niihin voi tutustua Kuva-arkistossa. Kuvia myös digitoidaan jatkuvasti, eli vapaasti käytettävien kuvien lukumäärä kasvaa koko ajan.

-Kuvat on lisensioitu CC BY 4.0 -lisenssillä. Se tarkoittaa, että kuvat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä, jaettavissa edelleen, muokattavissa ja julkaistavissa sillä edellytyksellä, että kuvia julkaistaessa lähteeksi on merkittävä Vapriikin kuva-arkisto sekä kuvaajan nimi, jos se on tiedossa, kertoo tutkija Suvi Harju.

-Kuvia voi siis ladata ja käyttää vapaasti ja maksutta paitsi verkossa ja sovelluksissa, myös esimerkiksi kirjoissa, näyttelyissä, esitelmissä ja lahjatavaroissa.

Lisenssi sallii myös kuvien kaupallisen käytön, jos lainsäädäntö ei sitä estä. Esimerkiksi henkilökuvien käyttö markkinoinnissa ja mainonnassa on lailla kielletty ilman kuvassa olevan henkilön suostumusta. Kuvia ei myöskään saa esittää harhaanjohtavissa tai lain ja hyvien tapojen vastaisissa yhteyksissä.

-Vapriikin kuva-arkisto julkaisee vain sellaisia kuvia, joiden tekijänoikeudet ovat tietojemme mukaan rauenneet tai siirtyneet yksiselitteisesti kuva-arkiston omistukseen, Suvi Harju sanoo.

Vapriikin kuva-arkiston open data -kuvat ovat alkuperäistä vastaavassa kunnossa. Digitoiduille kuville on tehty sävysäädöt ilman varsinaista kuvanparantelua. Osa kuvista on matalaresoluutioisia johtuen siitä, että digitointi on aloitettu jo 1990-luvun lopulla.

Vapriikin kuva-arkisto perustettiin vuonna 1983, jolloin toteutui suunnitelma yhdistää Tampereen kaupungin eri hallintokuntien valokuvat yhteen paikkaan. Suurimmat kokoelmat tulivat kaupungin eri museoilta ja Tampereen kaupunginarkistosta.

-Vapriikin kuva-arkiston kokoelmissa on kuvia pääosin Pirkanmaalta ja erityisesti Tampereelta. Vanhimmat kuvat ovat 1850-luvulta ja uusimmat kuvat on otettu eilen, kertoo tutkija Antti Liuttunen.

-Meillä on ammattikuvaajien ja harrastajien otoksia, yritysten kuva-aineistoja, Kuva-arkiston omaa nykydokumentointia ja vaikka mitä. Kokoelmat karttuvat pääosin lahjoitusten kautta, ja uutta aineistoa tuleekin tasaiseen tahtiin.

Jos yksityisillä, yrityksillä ja yhteisöillä on vanhoja valokuvia, Kuva-arkistossa ollaan aina kiinnostuneita näkemään ne.

-Kuvien saavutettavuuden parantuminen lisää myös kuviin liittyvää tietoa, kuten keskustelua, muistelua sekä asiavirheiden korjaamista. Tällainen yleisöpalaute on tärkeää myös Vapriikin kuva-arkistolle, Antti Liuttunen toteaa.

Vapriikin kuva-arkisto perii jatkossa maksuja tilauksesta tehtävästä digitoimisesta ja vedostamisesta mutta pitää myös niiden hinnat omakustanteisina. Osaan kuvista liittyy lisäksi oikeudellisia ja sopimuksellisia rajoitteita, joten aivan kaikki aineistot eivät jatkossakaan ole täysin vapaasti käytettävissä.

Siiri-tietopalvelun osoite: siiri.tampere.fi