Ämmässuon mehiläiset tuottivat noin 300 kiloa hunajaa

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa Espoossa on kesän aikana pörrännyt lähes puoli miljoonaa tarhamehiläistä, jotka kuuluvat yhteensä kymmeneen mehiläisyhdyskuntaan. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on tehnyt yhteistyötä Espoon Hunajan kanssa osana Ekomo-toimintaa, jolla tarkoitetaan yhteistyötä alueella toimivien yrityksen kanssa. Mehiläisten tehtävänä on hunajan tuotannon lisäksi niittykukkien pölyttäminen ekoteollisuuskeskukseen perustetuilla niityillä. 

-    Olemme perustaneet noin viisi hehtaaria niittyjä, joiden pölyttämiseen tarhamehiläiset osallistuvat. Ne ylläpitävät ekosysteemin terveyttä ja tasapainoa pölyttämällä luonnonkasveja ja viljelykasveja yhdessä luonnon villien pölyttäjien kanssa. Tämä on tärkeää, sillä yli kolmasosa maailman ruokakasveista ja lähes 90 prosenttia kukkakasveista tarvitsee pölyttäjiä, kertoo HSY:n ympäristöpäällikkö Liisa Suhonen. 

Mehiläispesät sijoitettiin hieman sivuun aktiivisesta toiminnasta alueen eri puolille, jotta mehiläiset saisivat tehdä rauhassa työtään. Alueella on runsaasti tilaa mehiläispesille, vaikka siellä on paljon monenlaista toimintaa. 

-    Ekoteollisuuskeskuksen henkilökuntaa sekä yhteistyökumppaneita on tiedotettu avoimesti eri tilaisuuksissa alueen mehiläistarhauksesta. Mehiläispesät otettiinkin hyvillä mielin vastaan. Mehiläiset viihtyvät hyvin ja pysyvät harmittomina, kunhan niiden pesät jätetään rauhaan, kertoo HSY:n kehittämisinsinööri Henna Pedersen.

Mehiläispesä tuotti noin 30 kiloa hunajaa

Yksi mehiläispesä tuottaa keskimäärin 40 kiloa hunajaa vuodessa. Hyvinä vuosina hunajaa voidaan saada jopa yli sata kiloa. 

-    Tänä kesänä sääolosuhteet eivät ole olleet otollisimmat mehiläisten pölytyksen kannalta, joten saimme jokaisesta pesästä noin 30 kiloa hunajaa. Yhteensä ne tuottivat runsaat 260 kiloa. Ämmässuon pesät ovat olleet yleisesti ottaen kaupunkipesiä tuottavampia alueen niittyjen ja kasvuston takia. Hunajan omistaa yhteistyökumppanimme Espoon Hunaja, kertoo Pedersen. 

Hunajaa on kerätty syksyn mittaan, ja se on testattu laboratoriossa laadun varmistamiseksi. 

-    Jatkamme niittyjen perustamista seuraavinakin vuosina, joten näemme mehiläisiä tärkeässä työssään pölyttämässä niittykasveja yhdessä luonnon pölyttäjien kanssa myös jatkossa, naurahtaa Pedersen.