Espoon valtaväylien liittymissä harvennushakkuut jatkuvat Matinkylässä

”Suurimmat konetyöt ovat nyt päätöksessä, ja jäljellä on puiden leikkauksia, kuten lehmusten rakenneleikkauksia Ruoholahdessa, Tapiolassa ja Westendissä. Lisäksi vesakonraivauksia ja aluskasvillisuuden poistoa tehdään edelleen Turunväylällä ja Länsiväylällä, erityisesti Matinkylässä”, kertoo ELY-keskuksen maanteiden hoidon projektipäällikkö Jami Vähäsoini.

Harvennushakkuiden aikataulun suunnittelussa on huomioitu lintujen pesimäaika, joka päättyi elokuun lopussa. Tällä hetkellä keskitytään viimeistelytöihin eri alueilla.

Hakkuut parantavat näkemiä liittymissä ja poistavat huonokuntoisia puita, jotka voisivat muutoin kaatua ajoväylille. Lisäksi hoitotöihin kuuluu haitallisen vieraslajin, kurtturuusun, poistoa.

”Kurtturuusujen alasleikkauksia on tehty Lauttasaaresta Suomenojalle asti, lisäksi Finnoon alueella työt ovat jo valmiit”, hän sanoo.

Koska juurakon kaivaminen ei ole järkevää sen syvyyden ja maasta samalta syvyydeltä löytyvien kaapelien vuoksi, aloitettiin kolme vuotta sitten kokeilu, jossa alasleikatut kurtturuusut ensin murskattiin, sitten myrkytettiin, sitten taas murskattiin syksyllä ja kahtena seuraavana kesänä myrkytettiin.

”Tämä menetelmä on toiminut hyvin, ja tarvittaessa tehdään vielä käsityönä viimeistelyjä. Prioriteettina ovat rannikkoalueet”, Vähäsoini toteaa.

Hän korostaa, että hakkuut eivät vaikuta liikenteeseen merkittävästi, sillä kurtturuusujen poistot tehtiin pääosin yöaikaan ja puuston harvennukset tehdään ramppialueilla. Koneisiin kiinnitetään erityistä huomiota, ja liikennejärjestelyt hoidetaan tarvittaessa.

Alueen eläimistöön, kasvistoon ja vesistöön hakkuut eivät vaikuta merkittävästi. Kohteiden ympärillä ei ole taimenpuroja, ja liito-oravien kasvupaikat ja reitit on tarkistettu ennen töiden aloittamista. Myrkytyksiä ei tehdä pohjavesialueilla.

”Ramppialueiden hakkuut parantavat liikenneturvallisuutta tekemällä alueista läpinäkyvämpiä, jolloin pääteiden liikenne on paremmin havaittavissa. Tämä vähentää onnettomuusriskiä, sillä tielle tulevat eläimet ja muut esteet ovat helpommin havaittavissa”, hän painottaa.

Espoon kaupunki on saanut yksittäisiä palautteita hakkuista, erityisesti vilkkaiden teiden liittymistä, kuten Nihtisillasta ja Turuntien liittymästä. Palaute on otettu ELY-keskuksessa huomioon ja tulevista töistä pyritään tiedottamaan paremmin niin asukkaita kuin kaupunkia.

Hakkuut ovat osa pitkän aikavälin suunnitelmaa, joka alkoi 2010-luvulla. Tavoitteena on parantaa paitsi liittymien liikenneturvallisuutta, myös niiden kasvuedellytyksiä.

”Kaadettavat puut valitaan tarkasti, ja urakoitsijalla on hyvä näkemys siitä, mikä puustoväli ja ilme ovat sopivia. Tavoitteena on suunnitellun näköinen lopputulos”, Vähäsoini kertoo.

”Uusissa liittymissä tiedämme tarkalleen, mitä siellä kasvaa ja missä, mutta vanhemmissa liittymäalueissa tietoa ei löydy. Esimerkiksi Ämmässuon alueella liittymä oli jo kasvanut niin tiheäksi, että harvennus oli tarpeen”, hän lisää.