Varman raportti: Nuorten mielenterveyden vahvistaminen edellyttää ennakoivia ja monitasoisia toimia – työpaikoilla voidaan tehdä paljon

Tietoa työkyvystä -sarjan tuoreessa raportissa Mielenterveys koetuksella? − ratkaisuja nuorten työkyvyn tukemiseen työpaikoilla tarkastelemme nuorten koulutus- ja työurasiirtymiä, mielenterveysoireilun ja työkyvyttömyyden tilannekuvaa ja juurisyitä sekä tarjoamme työpaikoille ratkaisuja nuorten työkyvyn vahvistamiseksi.

Mikään yksittäinen tekijä ei selitä mielenterveysoireilun kasvua

Mielenterveyden haasteet ovat nuorilla yleisiä. Vuonna 2023 lähes 40 000 alle 35-vuotiasta sai sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä. Varman data viimeisen 20 vuoden ajalta osoittaa puolestaan merkittävän muutoksen työkyvyttömyyseläk­keelle hakeutumisessa: nuorten työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on yli kaksinkertaistunut, ja alle 35-vuotiaat ovat ohittaneet 35–45-vuotiaat hakijoina.

– Tämä on erittäin huolestuttava kehityskulku, johon on tärkeä hakea ratkaisuja. Jos ongelmaan ei tartuta nyt, on oletettavaa, että näemme merkittävän kasvun työkyvyttömyyseläkkeissä tulevaisuudessa, painottaa tutkimuspäällikkö Auli Airila.

Mielenterveyden haasteiden taustalla on monia yhteiskuntaan, kulttuuriin, työelämään sekä yksilöön liittyviä tekijöitä. Mikään yksittäinen tekijä ei yksinään selitä oireilua tai sen kasvua. Eri tekijät voivat myös vaikuttaa yksilöihin eri tavalla.

– Nuorten mielenterveysoireilun juurisyyt ovat moninaisia, joten myös toimenpiteitä tarvitaan monella tasolla, Auli Airila sanoo.

Mielenterveyden haasteita ei tule tarkastella vain yksilön ongelmina

Työpaikalla voidaan tehdä paljon nuorten mielen hyvinvoinnin ja työkyvyn tueksi. Tarvitsemme niin ennakoivia, yhteisöllisiä kuin yksilöllisiin tilanteisiin pureutuvia toimenpiteitä.

– Mielenterveyteen liittyvästä yksilöllistämisen kulttuurista olisi hyvä päästä irti. Olennaista on toimia ennaltaehkäisevästi ja kehittää työtä ja työoloja yhteisesti siten, että työ tukee myös työkyvyltään haavoittuvia henkilöitä, tutkimuspäällikkö Minna Savinainen korostaa.

Helposti lähes­tyttävä, läsnä oleva, kannustava ja palautetta antava esihenkilö sekä työyhteisön tuki ja yhteisöllisyyden vahvistaminen tukevat nuorten työkykyä. Työpaikalla kannattaa rakentaa ilmapiiriä, jossa mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista voidaan keskustella avoimesti. Tämä auttaa tunnistamaan ja puuttumaan työkyvyn haasteisiin ajoissa.

– Työstä ja työelämästä on tärkeä puhua hyvää. Työ tarjoaa mahdollisuuksia uuden oppimiseen, sosiaaliseen verkostoitumiseen ja merkityksellisyyden kokemuksiin. Oikein mitoitettuna työ tukee myös mielen hyvinvointia, Auli Airila muistuttaa.

Nuoren työkykyä vahvistavia työn voimavaroja ovat kiinnostavat työtehtävät, hyvä johtaminen, sujuva töiden organisointi, työhön saatava tuki, arvostus ja palaute sekä vaikutusmahdollisuudet työhön.

– Myös raportissa esiteltävä tapaustutkimuksemme nuorista yliopistotutkijoista osoitti, että työn voimavarat olivat yhteydessä työkykyyn nuorilla, ja siksi niihin kannattaa työpaikoilla panostaa, kertoo Minna Savinainen.

– Työelämän alkumetreillä oleville nuorille on tärkeää luoda toivoa ja uskoa tulevaisuuteen keskellä maailman myllerryksiä. Työpaikoilla on monia konkreettisia keinoja tukea nuorten mielenterveyttä. Niitä kuvaamme raportissamme. Tehtävänämme on auttaa asiakkaitamme kehittämään työkykyjohtamista ja ottamaan vahvasti huomioon myös mielenterveyden haasteet. Tärkeintä on turvallinen ilmapiiri, jossa mielenterveydestä voidaan puhua avoimesti, sanoo palvelujohtaja Oili Alatorvinen.

Tietoa työkyvystä -sarjassa on aiemmin ilmestynyt kuusi toimialakohtaista raporttia, jotka käsittelevät työkykyä tietotyössä, palvelualalla, kuljetusalalla, teollisuudessa, sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Sarjan muissa raporteissa tarkastellaan työkykyjohtamista pienyrityksissä sekä yksilöllistä työssävalmennusta työeläkekuntoutuksessa.