Tauot voimaharjoittelussa eivät haittaa kehitystä. Maksimivoima ja lihasten koko palautuvat nopeasti
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten pidempi tauko voimaharjoittelussa vaikuttaa maksimivoimaan ja lihasten kokoon. Tutkimuksessa havaittiin, että 10 viikon tauko yhteensä 20 viikon voimaharjoittelussa ei juurikaan haitannut kehittymistä. Tauon aikana maksimivoima säilyi paremmin kuin lihasten koko.

Tutkimus tehtiin vertaamalla 20 viikon voimaharjoittelun tuloksia kahdessa ryhmässä, joista toisessa harjoiteltiin yhtäjaksoisesti ja toisessa osallistujat pitivät harjoittelussa 10 viikon tauon.
Tutkimuksessa havaittiin, että tulokset maksimivoiman ja lihasmassan kehityksessä olivat yhtä hyvät molemmissa ryhmissä. Tutkijoiden mukaan yhtä suuri kehitys molemmissa ryhmissä johtui siitä, että maksimivoima ja erityisesti lihasten koko palasivat nopeasti taukoa edeltäneelle tasolle, kun harjoittelu aloitettiin uudestaan.
"Tauon jälkeen ensimmäisten viikkojen aikana kehitys oli erittäin nopeaa."
- Tauon jälkeen ensimmäisten viikkojen aikana kehitys oli erittäin nopeaa ja vain viiden viikon harjoittelun jälkeen taukoa edeltänyt taso oli jo saavutettu, väitöskirjaa harjoitustauon vaikutuksista tekevä Eeli Halonen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
- Samaan aikaan yhtäjaksoisesti harjoitelleilla kehitys oli selvästi hidastunut ensimmäisen kymmenen viikon jälkeen. Tämä johti siihen, että ryhmien välillä ei lopulta ollut eroa lihasmassan tai voiman kehittymisessä, Halonen lisää.
“Lihasmuistia” tutkitaan seuraavaksi solu- ja molekyylitasolla
Ilmiötä, jossa aikaisempi taso lihasmassassa saavutetaan nopeasti tauon jälkeen, kutsutaan ”lihasmuistiksi”.
-Lihasmuistin fysiologisia mekanismeja ei vielä täysin tunneta, ja seuraavaksi meidän onkin tarkoitus tutkia syvällisemmin lihaksissa tapahtuvia solu- ja molekyylitason muutoksia, jotka voisivat mahdollisesti selittää tätä ilmiötä, jatkavat tutkimuksen senioritutkijat Juha Hulmi ja Juha Ahtiainen.
Maksimivoima säilyy paremmin kuin lihasten koko
Tutkimuksessa havaittiin myös, että maksimivoima säilyi tauon aikana paremmin kuin lihasten koko.
-Tämä selittyy mahdollisesti sillä, että hermostossa tapahtuvat muutokset ovat pysyvämpiä kuin muutokset lihaksissa, Halonen pohtii.
Tämän tutkimuksen ja aiemman näytön perusteella näyttää siltä, että kuntosaliharrastajien ei tarvitse juurikaan huolestua alle kymmenen viikkoa kestävistä tauoista, jos harjoittelu on muun ajan vuodesta säännöllistä ja nousujohteista.
On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että tässä tutkimuksessa tauon harjoittelussa pitäneet saavuttivat 30 viikossa saman tuloksen kuin yhtäjaksoisesti harjoitelleet 20 viikossa.
-Tauko siis tietysti hidastaa hieman kehitystä, mutta on kuitenkin lohduttavaa, että taukoa edeltänyt taso on mahdollista saavuttaa yllättävän nopeasti, Halonen muistuttaa.
Tutkimuksen osaraportti toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnassa. Tutkittavina oli nuoria suomalaisia miehiä ja naisia, jotka olivat fyysisesti aktiivisia, mutta heillä ei ollut aikaisempaa kokemusta systemaattisesta voimaharjoittelusta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä. Tutkimusta rahoittivat Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, Suomen urheilututkimussäätiö, Suomen Akatemia ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.
Alkuperäinen tutkimus
Eeli Halonen, Idda Gabriel, Milla Kelahaara, Juha Ahtiainen* & Juha Hulmi* Does taking a break matter − adaptations in muscle strength and size between continuous and periodic resistance training.
Tutkimus on luettavissa verkossa tästä linkistä.
Lisätietoja
Väitöskirjatutkija Eeli Halonen
040 8479326, eeli.j.halonen@jyu.fi
Instagram: @eelihalonen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme