Varapuhemies Paula Risikko Isovanhempien päivänä 19.10.2024: Lapsen oikeutta tavata isovanhempiaan on vahvistettava

Varapuhemies Paula Risikon mukaan lapsella tulee olla oikeus tavata isovanhempiaan, vaikka perheissä olisi vaikeita elämäntilanteita.

Esimerkiksi Ruotsissa kyseistä oikeutta on tuettu lailla. Ruotsin vanhemmuuslain mukaan lapsen huoltaja vastaa siitä, että lapsen tarve tavata muita erityisen läheisiä henkilöitä, esimerkiksi isovanhempia, turvataan niin pitkälle kuin mahdollista. 

"Suomessakin lainsäädäntöä on kehitetty tähän suuntaan. Lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta uudistettiin vuonna 2019. Uudistuksen osana säädettiin lapsen oikeudesta tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa. Tavoitteena oli turvata lapselle tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitäminen. Kun uudistettua lakia on nyt sovellettu, on ilmennyt, että lain tarkoitus ja eduskunnan tahto ei ole täysin toteutunut. Muun muassa lapsen oikeutta tavata isovanhempiaan on tulkittu suppeammin kuin mitä eduskunta esityksen hyväksyessään tarkoitti", toteaa Risikko.

Lain mukaan lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.

"Erityisen läheisen henkilön määritelmä laissa on suppea: se kattaa ainoastaan tilanteet, joissa on kyse tosiasiallisesti vanhemmuussuhteeseen verrattavasta suhteesta. Säännöksessä tarkoitetun suhteen syntyminen edellyttää pitkäaikaista ja läheistä kanssakäymistä, tyypillisesti asumista samassa taloudessa lapsen kanssa ja päivittäistä osallistumista lapsen hoitoon ja kasvatukseen tuona aikana. Lapsen ja isovanhempien samassa taloudessa asuminen on nykypäivänä kuitenkin hyvin harvinaista. Tähän myös eduskunta lain käsittelyvaiheessa kiinnitti huomiota", kuvaa Risikko. 

Eduskunnan lakivaliokunta otti mietinnössään laajemman kannan isovanhempien tapaamisoikeuteen seuraavasti: ”Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti esityksen perustelulausumaan lapsen ja tapaamisen vahvistamista haluavan henkilön aiemmasta asumisesta samassa taloudessa. Sijaisvanhempien ja uusperheiden tilanteissa vaatimus on ymmärrettävä, mutta isovanhemmat asuvat nykyisin harvoin lasten kanssa samassa taloudessa, vaikkakin lapsen ja isovanhempien välille on muutoin voinut muodostua erityisen läheinen suhde pitkän ajan kuluessa. Valiokunta katsookin, että erityisen läheisen henkilön määritelmä ei edellytä aiempaa asumista samassa taloudessa, vaikkakin sitä voidaan pitää yhtenä selkeimpänä tapana osoittaa henkilön ja lapsen suhteen erityistä läheisyyttä.”

"Tein vuosina 2020-2022 kaksi kirjallista kysymystä silloiselle oikeusministeri Henrikssonille siitä, miksi eduskunnan tahto ei ole täysin toteutunut määriteltäessä lapsen oikeutta tavata isovanhempiaan. Henriksson lupasi vastauksessaan, että oikeusministeriö tulee tekemään selvityksen lapsenhuoltolain uudistuksen vaikutuksista ja eduskunnan tahdon toteutumisesta. Asia ei silloin edennyt. Hyvä, että oikeusministeri Meri on nyt luvannut käynnistää edellä mainitun selvityksen. On useimmiten suuri tragedia kaikille osapuolille, mikäli lapsen ja isovanhempien yhteydet eivät säily", arvioi Risikko.