Neuvottelut Helsingin vuoden 2025 talousarviosta alkavat

Helsingin kaupunkistrategian mukaan vastuullinen talous on kestävän kasvun perusta. Helsinki on hoitanut talouttaan vastuullisesti, joten talous on ollut vahva, eikä äkkijarrutukseen erilaisissa suhdannetilanteissa ole ollut tarvetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen vaikutukset Helsingin verorahoitukseen ovat merkittäviä ja tulevat näkyviin alkavalla taloussuunnitelmakaudella 2025–2027.

Talousarvion toimintamenot kasvavat vastuuperiaatteen mukaisesti

Kaupunkistrategian mukaisesti vuoden 2025 talousarvio perustuu käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen, jossa käyttömenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä strategiassa asetettuun tuottavuustavoitteeseen.

Kunta-Helsingin tuloslaskelmassa ulkoiset toimintamenot kasvavat 8,1 prosenttia vuonna 2025 verrattuna talousarvioon 2024. Toimintamenoja kasvattavat julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden TE-uudistuksessa Helsingille tulevat uudet työllisyyden hoidon tehtävät ja työttömyysturvan kuntien rahoitusvastuun muutokset, joihin saadaan rahoituskompensaatio valtionosuuksina. Kun toimintamenojen kasvusta poistetaan TE-uudistuksen ja muutamien talousarvioon tehtävien teknisten muutosten vaikutus, toimintamenot kasvavat 4,1 prosenttia. Kasvu noudattaa strategian vastuuperiaatetta.

Talousarviossa 2025 toimintamenoja on lisätty erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia.

Sote-uudistus vaikuttaa Helsingin verorahoitukseen

Kunnallisverotulojen ennuste vuodelle 2025 on 1 080 miljoonaa, yhteisöverotulojen 435 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotulojen 376 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 talousarvion kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit ovat samalla tasolla kuin vuonna 2024.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistukseen liittyvät valtionosuusmuutokset vaikuttavat edelleen merkittävästi kuntien vuosien 2025 valtionosuuksiin. Vuonna 2025 Helsingin arvioidaan saavan 297 miljoonaa euroa valtionosuuksia.

Vuonna 2025 kunta-Helsingin vuosikate laskee 478 miljoonaa euroon, kun se vuonna 2024 on ollut noin 550 miljoonaa euroa ja sitä ennen selvästi korkeampi. Syynä ovat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitusmallin muutoksen aiheuttama vuoden 2025 verotulokertymän hidas euromääräinen kasvu ja toimintamenojen kasvu. Vuosikatteen arvioidaan heikkenevän vuosien 2022–2023 tasosta taloussuunnitelmakaudella 2025–2027.

Investointiohjelma ennätyksellisen korkealla tasolla

Talousarviovuoden investointitaso on mitoitettu valtuustokauden toiminnan ja investointien rahavirralle asetetun alijäämärajoitteen mukaisesti. Vuonna 2025 kunta-Helsingin investointimenot ovat yhteensä 983 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 toteutunut investointitaso on 849 miljoonaa euroa.

Investointiohjelman lähtökohtana on käynnissä olevien hankkeiden ja lakisääteisten palveluiden rahoituksen turvaaminen sekä kaupunkikehitystä tukevien vaikuttavien kasvuinvestointien mahdollistaminen. Investoinnit luovat edellytyksiä asunto- ja toimitilatuotannolle, kaupunkirakenteen kestävälle kehittämiselle sekä keskustan ja aluekeskusten vetovoimaisuuden kehittämiselle. Kaupungin eri alueiden tasapuolista kehitystä tuetaan panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin, liikenneyhteyksiin ja monipuoliseen asuntotuotantoon.

Merkittävän osan investoinneista muodostavat edellytysten luominen asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle. Niistä linjataan valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL-sopimus) sekä Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa (AM-ohjelma).

Helsinki joutuu investoimaan yhä enemmän lainarahoituksella

Heikkenevän vuosikatteen seurauksena kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta, joka on jatkuvasti kasvavan kaupungin paras ali- ja ylijäämän mittari, jää noin 500 miljoonaa euroa negatiiviseksi tulevina vuosina. Alijäämäinen toiminnan ja investointien rahavirta katetaan taloussuunnitelmassa ensisijaisesti lainanotolla sekä osittain kaupungin kassavaroilla. 

Taloussuunnitelmakauden 2025–2027 aikana Helsingin lainakannan arvioidaan kasvavan yhteensä 836 miljoonaa euroa. Toteutuessaan kaupungin lainakanta noin 2,5 kertaistuisi vuoteen 2027 mennessä vuoden 2023 lopun lainakannan tasosta. Taloussuunnitelman mukaan lainakanta nousee noin 2 250 miljoonaan euroon (3 195 euroa /asukas) vuoden 2027 loppuun mennessä. Lainakanta oli vuoden 2023 lopussa 906 miljoonaa euroa (1 342 euroa /asukas).

Helsingin kaupungin toiminnot jakautuvat talousarviossa kunta-Helsinkiin ja valtionosuusrahoitteiseen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta sekä asiakasmaksutuloista ja muista toimintatuotoista. Kunta-Helsinki sisältää kasvatuksen ja koulutuksen, kaupunkiympäristön sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialat, kaupunginkanslian ja liikelaitokset. Talousarvioneuvottelut käydään lokakuun aikana, jonka jälkeen pormestarin esitys talousarvioksi julkistetaan.