Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Avustushakuja auki ELY-keskuksissa

Jaa

ELY-keskuksissa avautuu 22.10. useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 2.12.

Kivinen jokiuoma, ympärillä vehreää metsää ja sininen taivas.
Avustusta voi hakea muun muassa kalataloudellisiin kunnostuksiin. Haminan Vehkajoki on vapautettu vaelluskaloille. Kuva: Joonas Ikävalko

ELY-keskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä Aluehallinnon asiointipalvelua. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista.

Säilytetään arvokasta rakennusperintöä jälkipolvillemme

Rakennusperinnön hoitoavustuksilla edistetään perinnön säilymistä rakennuksille kuuluvan arvon mukaisella tavalla. Avustettavan kohteen ei tarvitse välttämättä olla suojeltu tai satoja vuosia vanha, vaan potentiaalisia avustuskohteita tulee jatkuvasti lisää, kun rakennuskanta vanhenee. Sopivia korjaustoimenpiteitä ovat esimerkiksi vesikaton, rungon ja ulkoseinien, perustusten, ikkunoiden ja ovien tai tulisijojen kunnostaminen. Avustuksia voi hakea myös rakennuksen pihapiirin kunnostamiseen sekä perinteisin menetelmin toteutettavien korjaustoimenpiteiden suunnitteluun.

Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.

Saaristoalueille avustusta luonnonsuojeluun ja rakennusperintöön

Saariston ympäristönhoidon avustuksilla edistetään saaristoluonnon suojelua, saariston maisemakuvan säilyttämistä ja parantamista sekä saaristolaisen rakennusperinnön hoitoa.

Avustusta voivat hakea saaristoalueiden luonnonsuojelu- ja ympäristönhoidon edistämisyhdistykset ja -säätiöt, saaristokunnat sekä saaristokunnissa ja muiden kuntien saaristo-osissa sijaitsevien rakennusten yksityiset omistajat. Kuntien saaristo-osat on lueteltu Valtioneuvoston asetuksessa 1089/2016. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella saaristo-osakuntia ovat Pyhtää, Kotka, Taipalsaari, Ruokolahti ja Parikkala. 

Vesistöissä ja valuma-alueilla tehtävälle työlle tukea

Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski.

Hyvän tilan tavoite voi edellyttää järvi-, joki-, rannikko- tai pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesistöjen kunnostustoimia. Hankkeilta toivotaan entistä vahvempaa valuma-aluelähtöistä yhteistyötä sekä eri menetelmiä ja asiantuntemusta hyödyntävää suunnittelua. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, jotka pidättävät vesiä valuma-alueella, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, poistavat ravinteita vesistöistä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä varmistamiseksi halutaan avustaa laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.

Avustusta ei voi käyttää maanparannusaineiden peltolevitykseen ja toimenpiteisiin, joihin on käytettävissä muuta julkista rahoitusta.

Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys.

Vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa ja vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä vahvistetaan

Avustukset vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja vesienhallinnan hankkeille. Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen.

Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskienhallintasuunnitelmien mukaiseen tulvariskien hallintaan ja muiden vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös yhteisiin ojitushankkeisiin osallistumista varten hakijalle, joka ei voi saada maatalouden rakennetukea.

Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille.

Avustuksen hakijana voi olla esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesilain mukainen yhteisö tai kunta.

Avustusta kalataloudellisiin kunnostuksiin

Vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinvoimaisuutta.

Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan kohteet, jotka on mainittu kansallisessa kalatiestrategiassa, alueellisissa kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Kalataloudellisten kunnostusten avustushaku on keskitetty kolmeen ELY-keskukseen. Löydät yhteystiedot tiedotteen lopusta.

Avustusta voivat saada oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja yritykset sekä yksityiset henkilöt.

Pohjavesien suojaksi suojelusuunnitelmia

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille, mutta myös muille pohjavesialueille, joille kohdistuu runsaasti ihmistoiminnasta aiheutuneita paineita.

Avustusta myönnetään kunnille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.

Avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen

ELY-keskuksesta voi hakea avustusta viljelys- ja eläinvahinkojen, maakotkan aiheuttamien porotalousvahinkojen, sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen sekä rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen.

Avustusta voidaan myöntää tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä tutkimukseen ja kehitystyöhön. Ennalta ehkäisemiseen liittyvät tavarat voivat olla esimerkiksi rauhoitettujen lintujen passiivisen karkottamiseen tarkoitettuja laitteita ja porojen vasotusaitauksiin tarvittavia materiaaleja sekä palveluja, kuten esimerkiksi koirilla tai ihmisvoimin toteutettavaa lintujen aktiivista häirintää. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että ennaltaehkäisevien toimien arvioidaan vähentävän vahinkojen seurauksia sekä lieventävän niihin liittyviä riskejä, eikä toimiin ole saatu muuta julkista rahoitusta.

Avustusta rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen voivat hakea luonnolliset henkilöt ja muut yhteisöt. Hakijat voivat myös tehdä yhteishankkeita.

Viljelys- ja eläinvahinkojen sekä maakotkan porotaloudelle ja sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen kohdistuvaa avustusta voivat hakea luonnolliset henkilöt, yritykset ja muut yhteisöt. 

Kaikkia edellä mainittuja avustuksia haetaan pääsääntöisesti siitä ELY-keskuksesta, jonka alueella toimenpiteet aiotaan tehdä. Poikkeuksen muodostavat Satakunta, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, ja Pohjanmaa, jonka alueen ympäristötehtäviä hoitaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Lisäksi kalatalousavustusten haku on keskitetty valtakunnallisesti kolmeen ELY-keskukseen.

Avustuksia myös ympäristökasvatukseen, kuntien lähivirkistysalueiden kehittämiseen, tunturialueiden jätehuollon edistämiseen sekä vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen

Tänään avautuvat myös seuraavat valtakunnallisesti keskitetyt avustushaut, joista vastuu-ELY-keskukset tiedottavat erikseen:

Lisäksi edelleen on käynnissä jatkuva avustushaku muun muassa öljylämmityksestä luopuville omakoti- ja paritalojen omistajille. 

Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia.

Tarkemmat hakuohjeet löytyvät verkkosivuiltamme.

Lisätietoja:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Rakennusperinnön hoidon avustus:
• arkkitehti Tuija Mustonen, 0295 029 201

Saariston ympäristönhoidon avustus:
• arkkitehti Tuija Mustonen, 0295 029 201

Vesien ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamisen avustus:
• vesienhoidon asiantuntija Ville Räihä, 0295 029 226
• hydrobiologi Antti Haapala, 0295 029 103

Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö:
• vesienhoidon asiantuntija Ville Räihä, 0295 029 226
• vesitalousasiantuntija Jarmo Kivi, 0295 029 211
• vesitalousasiantuntija Ilkka Närhi, 0295 029 265

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat:
• hydrogeologi Heidi Rautanen, 0295 029 279

Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy:
• luonnonsuojeluasiantuntija Pyry Mäkelä, 0295 029 121

Kalataloudelliset kunnostukset (Varsinais-Suomen ELY-keskus):
• kalastusbiologi Leena Rannikko, 0295 022 649
• kalastusmestari Vesa Vanninen, 0295 029 095
• kalastusmestari Kyösti Nousiainen, 0295 028 602
• ryhmäpäällikkö Mikko Koivurinta, 0295 021 080
• ylitarkastaja Heikki Holsti, 0295 022 184

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Kivinen jokiuoma, ympärillä vehreää metsää ja sininen taivas.
Avustusta voi hakea muun muassa kalataloudellisiin kunnostuksiin. Haminan Vehkajoki on vapautettu vaelluskaloille. Kuva: Joonas Ikävalko
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakkois-Suomessa nimetty ensimmäinen Helmi-keskittymä – Salpausselkien helminauhat nostaa esiin harjuluonnon arvoja27.11.2024 11:35:41 EET | Tiedote

Salpausselkien helminauhat on Kaakkois-Suomen ensimmäinen Helmi-keskittymä. Helmi-keskittymät ovat alueellisesti tunnistettuja luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaita seutuja, joilla on myös luonnonhoidon ja ennallistamisen tarpeita. Ehdotus Helmi-keskittymästä on valmisteltu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman 2021–2030 alueellisessa yhteistyöryhmässä sidosryhmien kanssa.

Etelä-Karjalassa lomautusten suhteellinen kasvu kaikista maakunnista suurin26.11.2024 08:07:58 EET | Tiedote

Kaakkois-Suomessa oli lokakuussa työttömiä 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Etelä-Karjalassa työttömien määrä nousi Kymenlaaksoa huomattavasti enemmän, mitä selittää osin lomautusten merkittävä lisääntyminen Etelä-Karjalassa. Maakunnan lomautusten suhteellinen kasvu (+51 %) on koko Suomen maakunnista suurin. Työttömyyden kuva on muutoin pysynyt suurin piirtein edellisten kuukausien kaltaisena Kaakkois-Suomessa.

Tienkäyttäjät ovat puhuneet: Maanteiden kuntoon kesäkaudella oltiin koko Suomessa viime vuotta tyytyväisempiä, mutta kaakossa tyytyväisyys hieman laski15.11.2024 11:37:58 EET | Tiedote

Sekä yksityishenkilöiden että ammattiautoilijoiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella 2024 nousi koko Suomessa hieman vuoteen 2023 verrattuna, selviää Väyläviraston tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta. Kaakkois-Suomesta löytyy paljon kriittisiä ammattiautoilijoita, koska raskaan liikenteen kokonaistyytyväisyys maanteiden tilaan laski selvästi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye