Väitös: Vanhemman ja lapsen yhteisestä leikistä tukea pienten lasten keskittymistaitoihin (Teivaanmäki)

Alle kouluikäisten lasten toiminnanohjauksen vaikeudet ovat yleinen syy, jonka vuoksi vanhemmat hakevat apua ja tukea perheelle. Vaikeudet voivat näyttäytyä esimerkiksi ylivilkkaana ja impulsiivisena käyttäytymisenä sekä vaikeutena keskittyä ja pitää asioita mielessä. Vaikeuksiin on tärkeä löytyä matalan kynnyksen tukimuotoja, jotta ongelmien kasautumista voidaan ehkäistä. 

Sini Teivaanmäen väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, minkälaisina 4–7-vuotiaiden psyykkisesti eri tavoin oireilevien lasten toiminnanohjauksen vaikeudet arjessa näyttäytyvät. Lisäksi selvitettiin, voidaanko vanhempien ja lasten välisiin sääntöleikkeihin pohjautuvan LeKe-intervention avulla vähentää 4-5-vuotiaiden lasten toiminnanohjaukseen liittyviä käyttäytymisen ongelmia sekä vanhempien kokemaa vanhemmuuden stressiä. 

Tietoa lasten toiminnanohjauksen vaikeuksien näyttäytymisestä arjessa

Tulokset osoittavat, että psyykkisesti oireilevien pienten lasten joukosta on löydettävissä viisi toiminnanohjauksen tyypillistä alaryhmää ja näille ryhmille ominaista toiminnanohjauksen profiilia. Osa profiileista ilmentää lähinnä lasten välisiä tasoeroja toiminnanohjauksen taidoissa, kun taas osassa tulee ilmi suhteellisia heikkouksia ja vahvuuksia eri osa-alueilla. 

Profiilianalyysin lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin perinteisempää lähestymistapaa, jossa vertailtiin eri tavoin psyykkisesti oireilevia lapsia toisiinsa ja tyypillisesti kehittyviin lapsiin toiminnanohjauksen taitojen suhteen. Eri lähestymistavat tuottivat toisiaan täydentävää tietoa.

Matalan kynnyksen tukea tarvitseville perheille

Väitöstutkimuksen tulokset puoltavat myös LeKe-intervention toimivuutta perheillä, joiden vanhemmilla on huolta alle kouluikäisen lapsensa ylivilkkaudesta ja tarkkaavuuden vaikeuksista. Tutkimuksessa vanhemmat arvioivat lastensa ylivilkkauden, tarkkaavuuden ongelmien sekä aggressiivisen ja uhmakkaan käyttäytymisen vähentyneen intervention myötä. Varhaiskasvatuksen arvioissa vaikutusta ei kuitenkaan näkynyt.

Väitöstutkimus myös osoitti, että sen myötä, kun LeKe-interventio vähensi lasten aggressiivista ja uhmakasta käyttäytymistä, se vähensi myös vanhempien kokemaa vanhemmuuden stressiä. Muutokset lasten käyttäytymisessä siis välittivät intervention vaikutusta vanhemmuuden stressiin.

LeKe-interventiota on kehitetty ja tutkittu Niilo Mäki Instituutissa vuosina 2017–2019, ja se pohjaa Uudessa-Seelannissa kehitettyyn ENGAGE-interventioon. Interventio kestää kahdeksan viikkoa ja pitää sisällään viikoittaisia ryhmäkertoja vanhemmille ja lapsille sekä puoli tuntia toiminnanohjausta vahvistavien leikkien leikkimistä kotona vanhemman tai vanhempien ja lapsen kesken. 

PsM Sini Teivaanmäen psykologian väitöskirja “Executive function difficulties among preschool-aged children: Examining their everyday manifestations and the potential of a play-based intervention” tarkastetaan pe 1.11.2024 klo 12 alkaen Agoran auditoriossa 3. Vastaväittäjänä toimii PsT, dosentti Anneli Kylliäinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Noona Kiuru (Jyväskylän yliopisto).  

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.  
  
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97202