Puhetta pohjoisen raakuista – kansallisessa raakkuseminaarissa edistysaskelia raakkujen suojelemiseen

Pohjoisen raakku -seminaarissa 10.10.2024 Pudasjärvellä saatiin uusinta tietoa raakusta lajina, raakkukantojen tilasta ja raakkupopulaatioiden määrästä sekä raakkuvesien kunnostuksesta. Seminaarissa oli 110 sata osallistujaa, joista 75 etäyhteydellä. Esitelmissä ja keskusteluissa nousi erityisesti esille hakkuisiin ja metsänkäyttöön liittyvät ilmoitukset, Metsäkeskuksen kohtaamat ongelmat ja luonnonsuojeluviranomaisten eli ELY-keskusten kohtaamat haasteet.  

- Sujuva tiedon kulku niin metsänomistajien, metsäkoneurakoitsijoiden ja -kuljettajien, metsäyhtiön, Metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen välillä on avainasemassa raakkuvahinkojen estämisessä, kertoo LIFE Revives -hankkeen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.   

Seminaariin osallistuneet olivat yksimielisiä siitä, että raakkuesiintymien paikkatieto täytyy saada nykyistä helpommin ja tarkemmin eri toimijoiden käyttöön.  

- Lajin suojelua pohtinut työryhmä ehdotti jo vuonna 2021, että raakkuesiintymät tulisi kartoittaa ja olla kaikkien saatavilla. Terveiset välitetään ympäristöministeriölle, jonka toimivallassa raakkutiedon julkisuus on, toteaa Taskinen.  

Raakun suojelulle parannuksia  

Metsätalouden ja raakunsuojelun yhteensovittamisesta omassa toiminnassaan kertoivat sekä Metsähallitus Metsätalous Oy että Stora Enso. Metsähallitus Metsätalous Oy ilmoitti 45 metrin hakkaamattomista suojavyöhykkeistä raakkuvirtojen varrella. Stora Enson toimenpiteitä raakun ja luontoarvojen huomioimiseksi kuvasi puolestaan vt. metsäjohtaja Janne Partanen esimerkkinä panostamalla henkilöstöresursointiin ja -koulutukseen. Stora Enso ilmoitti päätöksestään, että heidän työmaillaan vesistöt kierretään tai ylitetään siltaa pitkin. Partasen lanseeraama Stora Enson ”telat ei kastu” -periaate metsäkoneiden ja pienvesien kohtaamisessa sai yleisöltä voimakkaat aplodit. 

- Metsäyhtiön ja Metsähallituksen parannusehdotukset ympäristön suojeluun on vahva signaali siitä, että ympäristöasiat otetaan viimein vakavasti ja niitä pidetään tärkeänä. Yhteistyö on avainasemassa raakun suojelussa ja teemme mielellämme yhteistyötä kaikkien kanssa, iloitsee Taskinen. 

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 milj. euroa.   

Lisätietoa: 

• Seminaarin ohjelma: https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/kutsu-toimituksille-suomen-parhaat-raakkuasiantuntijat-kayvat-lapi-lajin-tilaa-torstaina-10.10.-pudasjarvella.html