Kymijoen alaosan säännöstelyyn etsitään vaelluskaloja hyödyttäviä ratkaisuja — osallistu keskustelutilaisuuteen

Kymijoki on Suomenlahden merkittävin lohijoki ja se on tärkeä myös monille muille vaelluskaloille, kuten vaellussiialle ja nahkiaiselle. Kymijoen potentiaalia vaelluskalavesistönä korostaa se, että joen laajimmat lisääntymisalueet sijaitsevat suuhaarasta riippuen vain yhden tai kahden vaellusesteen takana.

Vaelluskalat lisääntyvät luontaisesti sekä patojen alapuolella itään laskevassa Koivukosken haarassa että patojen yläpuolella. Yläpuolisilla alueilla vaelluskalojen poikastuotantoa rajoittaa toimivien vaellusyhteyksien puuttuminen vesivoimalaitosten yhteydestä. Kymijoen säännöstelykäytännöt vaikuttavat omalta osaltaan alueiden poikastuotantoon ja kalateiden toimintaan.

Säännöstelyt tukemaan kalojen vaelluskiertoa

Kymijoella olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä vaelluskalakannoille huomattavasti vähäisemmillä toimenpiteillä kuin monella muulla voimakkaammin rakennetulla jokialueella Suomessa. Tämä nousi toistuvasti esiin hankkeessa kesän ja alkusyksyn aikana toteutetuissa asiantuntijahaastatteluissa ja sidosryhmäkeskusteluissa.

Useat sidosryhmät esittivät säännöstelykäytäntöjen ja minimivirtaamien tarkistamista erityisesti Kymijoen itähaarassa. Toiveissa on, että Koivukosken haaraan laskettaisiin nykyistä enemmän vettä, jotta lisääntymisolosuhteet patojen alapuolisilla lisääntymisalueilla olisivat paremmat ja jotta suurempi osa kaloista löytäisi reitit alajuoksulta ylempänä sijaitseville lisääntymisalueilleen.

Länsihaaraan toivottiin puolestaan toimivia kalateitä. Myös virta-alueiden kunnostaminen ja rantakalastuspaikkojen raivaaminen nousivat esiin länsihaarassa ja Kouvolan kaupungin alueella. Keskustelua herätti myös se, otetaanko Päijänteen säännöstelyssä ja juoksutuspäätöksissä riittävästi huomioon vaikutukset alapuoliseen vesistöön eli Kymijokeen.

Lupaehtojen muutostarpeita selvitetään 

Ensi vuonna hankkeessa keskitytään eri toimenpide-ehdotusten vaikutusten arviointiin ja toimenpidesuositusten laatimiseen. Hankkeessa selvitetään myös säännöstelylupien ehtojen muutostarpeita vesilain mukaisessa menettelyssä. Selvitys voi johtaa säännöstelyjen lupaehtojen tarkistamiseen, jos haitallisia vaikutuksia ei voida muilla tavoilla riittävästi vähentää.

Kaikille avoin keskustelutilaisuus 13.11.2024

Hankkeessa kuullaan vielä lisää laajasti eri sidosryhmiä. Kuluvan syksyn aikana järjestetään kaksi hankkeen info- ja keskustelutilaisuutta. Ensimmäinen on avoin kaikille halukkaille ja se pidetään etäyhteyksin keskiviikkona 13.11. klo 17.30–19.30. Ilmoittautuminen on auki 5.11. asti. Toinen tilaisuus järjestetään sidosryhmien edustajille.

• Ilmoittaudu kaikille avoimeen keskustelutilaisuuteen  

Hanke jatkuu vuoteen 2025 asti ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Itä-Suomen yliopiston sekä Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa. Rahoituksesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö sekä Saastamoisen säätiö.