Mihin maankäyttöä tulisi verrata hiili- ja luontojalanjälkilaskennassa? Uusi tutkimus johdonmukaistaa laskentaa
Hiilijalanjälkiä käytetään laajasti tukemaan kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon päätöksiä tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Myös luontojalanjälkiä lasketaan yhä enemmän. Maankäyttö huomioidaan laskennassa usein epäjohdonmukaisesti, mikä voi synnyttää virheellisiä päätelmiä.
Hiili- ja luontojalanjälkilaskentaa ohjataan kansainvälisillä standardeilla, joita noudattavat laskentaa tekevät tutkijat, konsultit ja yritykset. Standardit kuitenkin ohjaavat maankäytön huomioimista puutteellisesti. Kansainvälinen hiilijalanjälkistandardi ISO 14067 ohjeistaa tarkastelemaan maankäyttövaikutuksia suhteessa vertailutilanteeseen, jonka määrittelemiseksi esitetään viisi erilaista vaihtoehtoa. Standardissa ei kuitenkaan kerrota, mihin tilanteisiin mikäkin vaihtoehto soveltuu.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden julkaisemassa tuoreessa vertaisarvioidussa tutkimuksessa analysoidaan näiden vaihtoehtojen soveltuvuus erilaisia käyttötarkoituksia varten ja ohjeistetaan maankäytön vertailutilanteen johdonmukaiseen valintaan. Tutkimuksen tuloksista kertova artikkeli julkaistiin lokakuussa International Journal of Life Cycle Assessment -lehdessä.
”Monet ympäristötiedon hyödyntäjät saattavat ajatella, että on yksi oikea tapa laskea esimerkiksi hiilijalanjälki. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ensin pitäisi aina määritellä, mitä jalanjäljellä halutaan kuvata ja valita sen mukaan menetelmät, kuten maankäytön vertailutilanne ja tarkastelun rajaus. Muussa tapauksessa voidaan päätyä hyvinkin harhaanjohtaviin päätelmiin”, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.
Menetelmien valinta tulee tehdä käyttötarkoituksen perusteella
Jos jalanjäljellä halutaan esimerkiksi kuvata maankäytön vaikutuksia, on johdonmukainen valinta vertailutilanteeksi se, ettei maata käytetä mihinkään. Tällöin maan annettaisiin jatkaa luonnontilassa tai palautua luonnontilaansa. Toisaalta jos jalanjäljellä halutaan kuvata sitä, miten maankäyttö muuttuu tietyn päätöksen seurauksena, on johdonmukainen valinta vertailutilanteeksi se maankäyttö, mikä vallitsisi, jos päätös jätetään tekemättä.
”Epäjohdonmukainen valinta maankäytön vertailutilanteeksi voi johtaa esimerkiksi tuloksiin, jotka kannustavat käyttämään maata tai biomassaa mahdollisimman paljon ja olemaan välittämättä maaekosysteemien hiilinielusta ja sen tehostamismahdollisuuksista. Tällöin saatetaan kannustaa ilmastonmuutoksen hillinnän nimissä tekemään toimia, jotka todellisuudessa kiihdyttävät ilmastonmuutosta", selventää Soimakallio.
Myös tarkastelujen ajallinen rajaus vaikuttaa paitsi vertailutilanteen johdonmukaiseen valintaan myös päätelmiin, joita arvioiduista jalanjäljistä tulisi tehdä.
”Tyypillinen epäjohdonmukaisuus on, että tarkastelut on laadittu ajassa taaksepäin katsoen, mutta tuloksia tulkitaan ajassa eteenpäin. Näin ei pitäisi tehdä”, selittää Soimakallio.
Laskennan tietopohjaa on tarpeen parantaa
Maankäytön vertailutilanteen johdonmukaista valintaa hiili- ja luontojalanjälkien laskennassa on osaltaan rajoittanut käytettävissä oleva tietopohja. Yleiset elinkaaritietokannat eivät sisällä tietoa maankäytön vaikutuksista erilaisissa vertailutilanteissa tai tarkastelujen ajallisilla rajauksilla.
”Varsinkin luontojalanjälkien osalta käytettävissä oleva luontotieto on tähän mennessä käytännössä rajannut mahdollisia maankäytön vertailutilanteen valintoja", kertoo artikkelin toinen pääkirjoittaja erikoistutkija Veera Norros.
”Tietopohjaa tulisi parantaa kauttaaltaan niin, että se soveltuu käytettäväksi erilaisia maankäytön vertailutilanteita ja tarkastelujen rajauksia varten. Näin menetelmien johdonmukainen valinta ei jäisi sovellettavissa olevan tiedon puutteesta kiinni", jatkaa Soimakallio.
Tutkimusartikkeli
Soimakallio, S., Norros, V., Aroviita, J., Heikkinen, R.K., Lehtoranta, S., Myllyviita, T., Pihlainen, S., Sironen, S., Toivonen, M. Choosing reference land use for carbon and biodiversity footprints. International Journal of Life Cycle Assessment.
Julkaistu sähköisenä 18.10.2024, DOI: 10.1007/s11367-024-02372-0
Lisätietoa
Dosentti, johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
Filosofian tohtori, erikoistutkija, Veera Norros, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 459, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille11.9.2025 17:31:02 EEST | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Viikkokatsaus 15.–19.9.202511.9.2025 12:06:19 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Growth in Finland's cormorant population levelled off11.9.2025 09:00:00 EEST | Press release
In the summer of 2025, approximately 31,910 cormorant nests were counted in Finland. The breeding population decreased by one percent from the previous summer, approximately 280 nests. The change from last year is significant, as in the summer of 2024 the population growth was 15 percent, with 32,190 nests.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme