Mihin maankäyttöä tulisi verrata hiili- ja luontojalanjälkilaskennassa? Uusi tutkimus johdonmukaistaa laskentaa
Hiilijalanjälkiä käytetään laajasti tukemaan kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon päätöksiä tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Myös luontojalanjälkiä lasketaan yhä enemmän. Maankäyttö huomioidaan laskennassa usein epäjohdonmukaisesti, mikä voi synnyttää virheellisiä päätelmiä.
Hiili- ja luontojalanjälkilaskentaa ohjataan kansainvälisillä standardeilla, joita noudattavat laskentaa tekevät tutkijat, konsultit ja yritykset. Standardit kuitenkin ohjaavat maankäytön huomioimista puutteellisesti. Kansainvälinen hiilijalanjälkistandardi ISO 14067 ohjeistaa tarkastelemaan maankäyttövaikutuksia suhteessa vertailutilanteeseen, jonka määrittelemiseksi esitetään viisi erilaista vaihtoehtoa. Standardissa ei kuitenkaan kerrota, mihin tilanteisiin mikäkin vaihtoehto soveltuu.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden julkaisemassa tuoreessa vertaisarvioidussa tutkimuksessa analysoidaan näiden vaihtoehtojen soveltuvuus erilaisia käyttötarkoituksia varten ja ohjeistetaan maankäytön vertailutilanteen johdonmukaiseen valintaan. Tutkimuksen tuloksista kertova artikkeli julkaistiin lokakuussa International Journal of Life Cycle Assessment -lehdessä.
”Monet ympäristötiedon hyödyntäjät saattavat ajatella, että on yksi oikea tapa laskea esimerkiksi hiilijalanjälki. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ensin pitäisi aina määritellä, mitä jalanjäljellä halutaan kuvata ja valita sen mukaan menetelmät, kuten maankäytön vertailutilanne ja tarkastelun rajaus. Muussa tapauksessa voidaan päätyä hyvinkin harhaanjohtaviin päätelmiin”, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.
Menetelmien valinta tulee tehdä käyttötarkoituksen perusteella
Jos jalanjäljellä halutaan esimerkiksi kuvata maankäytön vaikutuksia, on johdonmukainen valinta vertailutilanteeksi se, ettei maata käytetä mihinkään. Tällöin maan annettaisiin jatkaa luonnontilassa tai palautua luonnontilaansa. Toisaalta jos jalanjäljellä halutaan kuvata sitä, miten maankäyttö muuttuu tietyn päätöksen seurauksena, on johdonmukainen valinta vertailutilanteeksi se maankäyttö, mikä vallitsisi, jos päätös jätetään tekemättä.
”Epäjohdonmukainen valinta maankäytön vertailutilanteeksi voi johtaa esimerkiksi tuloksiin, jotka kannustavat käyttämään maata tai biomassaa mahdollisimman paljon ja olemaan välittämättä maaekosysteemien hiilinielusta ja sen tehostamismahdollisuuksista. Tällöin saatetaan kannustaa ilmastonmuutoksen hillinnän nimissä tekemään toimia, jotka todellisuudessa kiihdyttävät ilmastonmuutosta", selventää Soimakallio.
Myös tarkastelujen ajallinen rajaus vaikuttaa paitsi vertailutilanteen johdonmukaiseen valintaan myös päätelmiin, joita arvioiduista jalanjäljistä tulisi tehdä.
”Tyypillinen epäjohdonmukaisuus on, että tarkastelut on laadittu ajassa taaksepäin katsoen, mutta tuloksia tulkitaan ajassa eteenpäin. Näin ei pitäisi tehdä”, selittää Soimakallio.
Laskennan tietopohjaa on tarpeen parantaa
Maankäytön vertailutilanteen johdonmukaista valintaa hiili- ja luontojalanjälkien laskennassa on osaltaan rajoittanut käytettävissä oleva tietopohja. Yleiset elinkaaritietokannat eivät sisällä tietoa maankäytön vaikutuksista erilaisissa vertailutilanteissa tai tarkastelujen ajallisilla rajauksilla.
”Varsinkin luontojalanjälkien osalta käytettävissä oleva luontotieto on tähän mennessä käytännössä rajannut mahdollisia maankäytön vertailutilanteen valintoja", kertoo artikkelin toinen pääkirjoittaja erikoistutkija Veera Norros.
”Tietopohjaa tulisi parantaa kauttaaltaan niin, että se soveltuu käytettäväksi erilaisia maankäytön vertailutilanteita ja tarkastelujen rajauksia varten. Näin menetelmien johdonmukainen valinta ei jäisi sovellettavissa olevan tiedon puutteesta kiinni", jatkaa Soimakallio.
Tutkimusartikkeli
Soimakallio, S., Norros, V., Aroviita, J., Heikkinen, R.K., Lehtoranta, S., Myllyviita, T., Pihlainen, S., Sironen, S., Toivonen, M. Choosing reference land use for carbon and biodiversity footprints. International Journal of Life Cycle Assessment.
Julkaistu sähköisenä 18.10.2024, DOI: 10.1007/s11367-024-02372-0
Lisätietoa
Dosentti, johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
Filosofian tohtori, erikoistutkija, Veera Norros, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 459, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme