Mielen aikakausi -kirja auttaa ymmärtämään, miksi mielenterveydestä on tullut niin merkittävä ilmiö
Tutkimusprofessori Ari Väänänen kuvaa poikkeuksellisen laajan tutkimuskokonaisuuden kautta, miten mielenterveyden asema ja merkitys on muuttunut työelämässä. Kirja osoittaa, miten olemme päätyneet jäsentämään työtä ja työntekijän haasteita yksilön mielenterveydestä ja tunteista käsin ja miksi mielenterveyttä on syytä tarkastella yhteiskunnan muutoksen tuottamana ilmiönä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.10.2024
Tutkimusprofessori Ari Väänäsen kirja Mielen aikakausi – Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää? kuvaa mielenterveysilmiön syntyä ja rakentumista suomalaisessa työelämässä.
Vertaisarvioitu teos perustuu yli 15 vuoden tutkimustyöhön erilaisten ammattiryhmien ja asiantuntijoiden työolosuhteiden ja toimintakulttuurien muutoksista työmarkkinoilla 1960-luvulta nykypäivään. Niin opettajien, työterveyslääkärien kuin kuntatyöntekijöidenkin on täytynyt sopeutua uusiin olosuhteisiin ja oppia uusia tapoja toimia työssään ja johtaa hyvinvointiaan muuttuvassa yhteiskunnassa.
Kirja myös nostaa esiin erilaisia kansainvälisiä keskusteluja työstä ja terveydestä, joita ei ole käsitelty aiemmin kotimaisessa keskustelussa. Se erittelee myös tieteen ja julkisuuden asemaa mielenterveysilmiön rakentumisessa.
Työn ja osaamisvaatimusten muutos on korostanut psykologisia ominaisuuksia
Kirja kuvaa, kuinka yhteiskunnan muutos on siirtänyt monia työntekijöitä fyysisistä tehtävistä kohti vuorovaikutteisia ja kognitiivisesti kuormittavia ympäristöjä.
Väänänen havainnollistaa monin esimerkein, kuinka työn sisältöjen muutos, projektimaisen työn lisääntyminen ja asiakasnäkökulman voimistuminen ovat alkaneet korostaa mielen sietokykyä ja joustavuutta työelämässä. Kirja kuvaa samalla myös sitä, kuinka lisääntyvä tasa-arvo ja epämuodollisuuden kasvu ovat voineet tuottaa paradoksaalisesti mielenterveysnäkökulmien voimistumista lisäämällä mahdollisuuksia tunteiden esille tuomiseen.
Mielenterveysilmiö on seurausta yhteiskunnasta, joka edellyttää yhä itsenäisempää toimintaa
Kirjan analyysi osoittaa, kuinka mielenterveysongelmien esille tulo ei ole seurausta vain työelämän muutoksesta: koko yhteiskunnan muutos on luonut uudenlaista autonomiaa ja mahdollisuuksia yksilöille, mutta samalla monet ovat ajautuneet psykologisesti haastaviin tilanteisiin. Jatkuva itsensä johtaminen ja yksilöllisen suunnan etsintä ovat alkaneet kuormittaa.
Mielenterveyskriisiksi nimetty ongelma on seurausta tästä yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka koskee myös työntekijöitä monin eri tavoin.
– Työstä haetaan tänä päivänä entistä useammin henkistä tyydytystä ja merkityksellisyyden tunnetta, mutta kun työ ei vastaakaan odotuksia, seuraa pettymyksiä ja kielteisiä tunteita. Yksilökeskeisessä ja medikalisoituneessa kulttuurissa apua vaikeaksi koettuun tilanteeseen haetaan yhä useammin terveydenhuollon ja psykologisen tuen piiristä. Tätä ilmiötä kutsun mielenterveydellistämiseksi, Väänänen sanoo.
Mielenterveysnäkökulma johtaa herkästi yksilön tilan korostamiseen
Psykologiset ongelmat ja mielenterveyshaasteet tunnistetaan aiempaa paremmin. Väänäsen mukaan tätä ei pidä nähdä automaattisesti merkkinä mielenterveysongelmien kasvusta vaan pikemminkin yhteiskunnan muutoksena, jossa kokemus ja tunteet ovat saaneet aiempaa korostuneemman roolin osana työtä, tuottavuutta ja terveyttä.
Muutos on vaikuttanut myös lääketieteeseen. Hyvinvointilääketiedettä kuvaavassa kirjan osuudessa kerrotaan, kuinka terveyskeskustelu ja työterveyshuollon käytännöt ovat muuttuneet vähemmän hierarkkisiksi ja enemmän vastavuoroisiksi. Samalla potilaista on tullut aktiivisia hoidon osapuolia.
Mielenterveydestä käytävä keskustelu on levinnyt uusille elämänkentille, joista työelämä on yksi keskeisimmistä. Tämä kehityskulku suuntaa myös ratkaisuyrityksiä yksilön terveyden alueelle eikä itse haastetta synnyttäviin taustatekijöihin.
Nykyisten mielenterveyskäytäntöjen tilalle tulee uusia
Ari Väänänen pitää todennäköisenä, että nykyiset mielenterveyskäytännöt ja ymmärrystavat vähitellen muuttuvat ja tilalle ilmaantuu uusia lähestymistapoja. Muutoksen myötä vanhentuneet ajatusmallit korvautuvat uusilla huolilla, ihanteilla ja tavoilla käsitellä sosiaalisen elämän ongelmia.
– Ehkä tulevaisuudessa tätä aikaa tarkastelevat tutkijat saattavat ihmetellä, kuinka me 2000-luvulla päädyimme kuvaamiimme ongelmiin ja yritimme löytää ratkaisuja aiheeseen, jota kuvasimme sanaparilla ”mielenterveys työelämässä”, pohtii Väänänen.
Tutustu
- Mielen aikakausi – Kuinka psyykkisestä haavoittuvuudesta tuli osa työelämää? Ari Väänänen. Gaudeamus 2024.
- Englanninkielinen teos The Rise of Mental Vulnerability at Work. A Socio-Historical and Cultural Analysis. Ari Väänänen. Bristol University Press 2024.
- Kirjaa voi ostaa kustantaja Gaudemuksen verkkokaupasta sekä muista kirjakaupoista ja verkkokirjakaupoista.
- Arvostelukappaleita voi tilata Gaudeamuksesta: Lasse Leminen, viestintäpäällikkö,
puh. 050 466 4910, lasse.leminen@gaudeamus.fi. Ks. tarkemmat ohjeet Gaudeamuksen Medialle-sivulta. - Kirjan kirjoittamista ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, strategisen tutkimuksen neuvosto (#345170, LIFECON-hanke), Suomen tietokirjailijat ry. ja Tiedon-julkistamisen neuvottelukunta.
Lisätiedot
- Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, puh. 050 511 0530, ari.vaananen[at]ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.
Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.
The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release
Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.
I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).
Suomessa aikapaine koetaan toiseksi yleisimmäksi työturvallisuusriskiksi – pitkittynyt istuminen yhä ykkössijalla Euroopassa26.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme