Metsä360 palkintoehdokas— Metsämuseo Lusto metsäkeskustelun sillanrakentajana

Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskosken mukaan museon keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä metsien merkityksestä ja lisätä tietoisuutta metsäkulttuurista.

 – Vaikka metsät ovat aina olleet syvällä suomalaisessa identiteetissä, viime vuosina metsäkeskustelu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja polarisoituneemmaksi. Metsillä on meille kaikille erilaisia merkityksiä. Ne voivat edustaa arkeen ja luontoon liittyviä kokemuksia, mutta metsillä on myös taloudellisia ja poliittisia merkityksiä. Juuri tämän moninaisuuden äärellä Lusto haluaa toimia sillanrakentajana.

–Luston perusta on laajoissa metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyvissä kokoelmissa, mutta museon tehtävä ei ole vain säilyttää historiaa. Me haluamme avata keskustelua ja luoda uusia näkökulmia siihen, mitä metsät meille tarkoittavat nyt ja tulevaisuudessa, muistuttaa Paaskoski.

Tavoitteena vahvistaa lasten ja nuorten metsäsuhdetta

Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva korostaa Luston roolia metsäkulttuurin valtakunnallisena vastuumuseona ja foorumina, jossa eri sidosryhmät voivat pohtia ja jakaa omia käsityksiään metsistä. – Tähän liittyvät myös erilaiset hankkeemme, kuten "Määrittele metsä", jossa kutsumme kansalaisia ja eri toimijoita kertomaan, mitä metsä heille tarkoittaa.

–Erityisen tärkeää on lasten ja nuorten metsäsuhteen vahvistaminen. Haluamme tarjota heille työkaluja ymmärtää metsän monimutkaista kokonaisuutta ja opettaa heitä arvostamaan metsien merkitystä niin ekosysteeminä, luonnonvarana ja -ympäristönä kuin myös osana suomalaista kulttuuria. Tämä ei koske vain museon fyysisiä näyttelyitä, koska tavoitamme vuosittain satoja tuhansia ihmisiä myös digitaalisten kanavien, kuten YouTuben, podcastien ja kokoelmatietokantojen, kautta.

Karhunkorva uskoo, että metsien jalostusarvo ei rajoitu pelkästään puun tuottamiseen tai taloudellisiin hyötyihin. – Yhtä tärkeää on se, että metsien henkinen ja kulttuurinen arvo ymmärretään. Metsät eivät ole pelkkää raaka-ainetta – ne ovat osa meidän identiteettiämme ja tapaamme olla yhteydessä luontoon. Tähän meidän tulee panostaa entistä enemmän, sillä metsän arvo on ihmisten mielissä ja sydämissä aivan yhtä paljon kuin metsäteollisuuden tuotteissa.

Metsäkulttuuri elää ja kehittyy ajassa

Lustossa on valmistunut museorakennuksen peruskorjaus ja näyttelyn kokonaisvaltainen uudistus. – Olemme päivittäneet koko museokonseptin. Tavoitteenamme on tarjota entistä monipuolisempi kokemus kävijöillemme, jossa he voivat tutustua metsän eri ulottuvuuksiin ja kokea, miten suomalainen metsäkulttuuri on kehittynyt ja muuttunut vuosikymmenien saatossa, sanoo Luston toimitusjohtaja Niina Uronen.

–Katse tulevaisuuteen tarkoittaa, että meidän on lisättävä metsäkulttuurin ymmärrystä. Meidän on nähtävä metsät kokonaisuuksina ja opittava ymmärtämään niiden syy-seuraussuhteita paremmin. Uskon, että tulevaisuudessa metsän jalostusarvo mitataan yhä enemmän sillä, miten hyvin ymmärrämme sen merkityksen yhteiskunnallemme ja ympäristöllemme.

Metsäkulttuuri ei ole Urosen mukaan vain historiaa, vaan jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä osa elämäämme. – Luston tehtävä on olla mukana tässä kehityksessä ja tarjota välineitä, joilla jokainen meistä voi tutustua metsien moniin merkityksiin ja löytää oman suhteensa metsään.

Metsä360 palkinto 2024

LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai organisaatiolle, joka on onnistunut nostamaan metsän jalostusarvoa tai luomaan edellytykset ja mahdollisuudet metsän jalostusarvon kasvattamiselle. Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa.

Vuoden 2024 Metsä 360-tunnustuspalkinnon finalistit on valinnut LUT-yliopiston ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiön edustajista koostuva asiantuntijaryhmä.

Markku Laukkanen