Tutkimus: Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein
23.10.2024 07:00:00 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan ratkaistavissa normaalituottoastetta (8 prosenttia) alentamalla ja nostamalla osingon verollista osaa (25 prosenttia). ”Näillä muutoksilla listaamattomien yhtiöiden verotus saataisiin toimivaksi. Järjestelmän perusrakennetta ei tarvitse lähteä muuttamaan”, sanoo VATT:n johtava tutkija Seppo Kari.

Suomessa tuloverotus kokonaisuutena perustuu eriytetyn tuloverotuksen idealle. Pääomatulot ja ansiotulot verotetaan erillään toisistaan ja pääomatuloja verotetaan pääsääntöisesti kevyemmin kuin ansiotuloja. Alusta alkaen järjestelmän haasteeksi on tunnistettu yrittäjävetoisten pienyritysten verotus, joka ei toisaalta saisi heikentää yritysten kannusteita investoida ja kasvaa, mutta joka ei toisaalta saisi myöskään tarjota yrityksille mahdollisuuksia verosuunnitteluun.
Tämä haaste on pyritty Suomessa ratkaisemaan listaamattomien osakeyhtiöiden osalta jakamalla yhtiöstä saatu osinko mekaanisesti kahteen osaan, joista toinen verotetaan pääomatulona ja toinen ansiotulona (split-järjestelmä). Tulon muuntamista ansiotulosta pääomatuloksi rajoitetaan yrityksen nettovarallisuuteen sidotulla pääomatulon ylärajalla, ja verottamalla pääomatulo-osuus kevyehkösti pyritään takaamaan kohtuulliset taloudelliset kannusteet yritystoiminnalle. Suomessa pääomatulo-osuuden yläraja lasketaan nykyisin kertomalla yhtiön nettovarallisuus 8 prosentin laskennallisella tuottoasteella (normaalituottoprosentti).
Keskeisessä roolissa järjestelmän toimivuuden kannalta ovat juuri em. normaalituottoaste (8 prosenttia) ja omistajan pääomatuloksi katsottava osuus (25 prosenttia). VATT:n johtavan tutkijan Seppo Karin ja Etlan tutkimuspäällikön Olli Ropposen tuore tutkimus osoittaa, että näitä arvoja olisi syytä muuttaa, jotta järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, eikä ohjaisi tarpeettomasti yritysten päätöksentekoa. Tieteellisessä aikakauslehdessä Nordic Tax Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan normaalituottoastetta (8 prosenttia) tulisi alentaa ja pääomatulon prosenttirajaa (25 prosenttia) nostaa.
Tutkimuksessa ehdotettuja muutoksia perustellaan sillä, että yleistä korkotasoa olennaisesti korkeampi tuottoaste kannustaa yrityksiä nettovarallisuuden kasvattamiseen ja saattaa siksi ohjata yritysten investointeja kohteisiin, joita ne eivät muutoin valitsisi. Investoinnit eivät tällöin välttämättä suuntaudu kaikkein tuottavimpiin kohteisiin, mikä saattaa johtaa kokonaistuotannon ja hyvinvoinnin menetyksiin. Normaalituottoastetta tulisi siksi alentaa ja se tulisi sitoa yleiseen korkotasoon. Tämä ja omistajan pääomatuloksi katsottavan osuuden nostaminen mahdollistaisivat samalla nykyisen huojennetun osingon ylärajan (150 000 euroa) poistamisen.
”Hyvä verojärjestelmä on neutraali ja oikeudenmukainen. Tutkimuksemme osoittaa, miten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus saataisiin Suomessa toimimaan nykyistä paremmin siten, että se kannustaisi mahdollisimman suureen taloudelliseen tehokkuuteen ja estäisi verosuunnittelun”, summaa Seppo Kari.
VATT:n johtavan tutkijan Seppo Karin ja Etlan tutkimuspäällikön Olli Ropposen tutkimus pyrkii vastaamaan laajemmin erityisesti kahteen kysymykseen: Onko Suomessa käytössä oleva yhtiön nettovarallisuuteen perustuva osinkoverojärjestelmä vaikutuksiltaan yhtä toimiva kuin Ruotsissa ja Norjassa käytössä oleva osakkeen hankinta-arvoon nojaava järjestelmä? Viimeksi mainittu on saanut positiivisia arvioita useissa tutkimuksissa. Toiseksi kysytään: Onko Suomen järjestelmän parametriarvot valittu onnistuneesti ja miten niitä tulisi muuttaa, jotta järjestelmä täyttäisi hyvälle verojärjestelmälle asetettavat tavoitteet?
Tutkimuksen mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein tiettyjä parametrejä muuttamalla, kuten yllä on kuvattu. Listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmää kokonaisuudessaan ei ole kuitenkaan syytä laittaa remonttiin.
Julkisuudessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota myös verosuunnitteluun, jossa listaamattoman yhtiön nettovarallisuutta on esimerkiksi joidenkin some-vaikuttajien omistamissa yrityksissä kasvatettu keinotekoisesti yritysrakennetta koskevilla järjestelyillä. Tähän epäkohtaan on syytä puuttua ripeästi korjaamalla nettovarallisuuden laskentasääntöjä. Listaamattomien yhtiöiden verotuksen perusrakennetta ei kuitenkaan ole tarvetta tästäkään syystä muuttaa.
Yhteyshenkilöt
Seppo KariJohtava tutkijaVATT
Puh:+358 29 551 9419seppo.kari@vatt.fiKuvat
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Laaja kansainvälinen tutkimus: Tuloerot kasvaneet, maiden välinen hajonta tuloerojen suuruudessa kaventunut18.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Maiden välinen hajonta käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuudessa on kaventunut lähes 30 prosenttia viime vuosikymmeninä, vaikka eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut. Tämä käy ilmi 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata käsittävästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 25–60-vuotiaiden tuloeroja vuosina 1995–2021. Kehityksen taustalla on muun muassa eriarvoisuuden kasvu Pohjoismaissa, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pieniä.
Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti23.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi.
Kokeile, mittaa, arvioi: resepti parempaan koulutuspolitiikkaan22.10.2026 13:47:48 EEST | Blogi
Kaikilla on lempiteoriansa sille, miksi suomalaisten koululaisten osaaminen on laskenut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka syistä oltaisiin yksimielisiä, se ei vielä kerro, millä uudistuksilla suunta käännetään. Asiantuntijatkaan eivät ole oraakkeleja. Toimivien uudistusten löytäminen vaatii kokeiluja, joiden vaikutukset mitataan.
Työttömyystilastoissa näkyy opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työllisyysaste on pysynyt Suomessa historiallisen korkeana 2020-luvulla, ja työssäkäyvien määrä on EU:n keskiarvoa parempi. Samaan aikaan työttömyys on yleistä, mihin osaltaan vaikuttaa eläkeläisten ja opiskelijoiden lisääntynyt työnhaku. Tiedot selviävät VATT Datahuoneen uudesta policy briefistä.
Tekoäly osaa tehtäväsi. Viekö se myös työpaikkasi?20.8.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tekoälyn kummisedäksi tituleerattu nobelisti Geoffrey Hinton ennusti vuonna 2016, että tekoäly olisi pian ihmistä parempi tulkitseman röntgenkuvia. Johtopäätös oli selvä: röntgenlääkärien kouluttaminen pitäisi siksi lopettaa välittömästi. Ennustuksesta on tullut todellisuutta, mutta röntgenlääkärien palkat ja työllisyysnäkymät vain jatkavat nousuaan. Mikä Hintonin talousajattelussa meni pieleen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme