Persoonallisuuden piirteesi voivat selittää, miten jaksotat päivittäistä liikkumista ja paikallaanoloa
Persoonallisuuden piirteiden yhteys päivittäiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon havaittiin Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa. Ihmiset, joita luonnehtii korkea tunnollisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus, pysyvät liikkeellä ja paikallaan pidempiä jaksoja kerrallaan, kun taas ihmiset, joiden neuroottisuuspistemäärä on muita korkeampi, pitävät useammin taukoja paikallaanolossaan.

Tutkimuksessa mitattiin ihmisten persoonallisuuden piirteitä heidän ollessaan 33-, 42-, 50- ja 61-vuotiaita. Persoonallisuuden piirteistä muodostettiin persoonallisuusprofiileja, jotka kuvasivat neuroottisuuden, ulospäinsuuntautuneisuuden, tunnollisuuden, avoimuuden ja ystävällisyyden piirteiden yhdistelmiä.
"Aineistostamme erottui viisi persoonallisuusprofiilia, jotka nimettiin joustaviksi, hauraiksi, yliohjautuviksi, aliohjautuviksi ja tavallisiksi," kertoo tutkimusjohtaja Katja Kokko.
Aiemmissa samaan aineistoon perustuvissa analyyseissa profiilit on yhdistetty itsearvioituun terveyteen.
"Joustavien profiiliin kuuluvat henkilöt kokivat terveytensä parhaimmaksi ja hauraiden profiiliin kuuluvat heikoimmaksi", Kokko kertoo.
Tuore tutkimus yhdisti ensimmäisen kerran persoonallisuusprofiilit fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon, joita arvioitiin liikemittarilla tutkittavien ollessa 61-vuotiaita. Päähavainto oli, että eri persoonallisuusprofiileihin kuuluvat henkilöt erosivat toisistaan siinä, miten he jaksottavat fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa päivän aikana.
Joustavien profiiliin kuuluville henkilöille kertyi sekä fyysistä aktiivisuutta että paikallaanoloa muita pidemmissä pätkissä, kun taas esimerkiksi hauraiden profiiliin kuuluvat henkilöt tauottivat useammin paikallaanoloaan.
"Tällaiset havainnot voivat kieliä siitä, että joustavat, joita kuvasi muita korkeampi tunnollisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus, ovat tavallisemmin liikunnan harrastajia. Toisaalta hauraat, joita kuvasi muita korkeampi neuroottisuus, eivät välttämättä viihdy pitkään paikallaan ja puuhailevat mieluummin keveiden askareiden parissa", pohtii väitöskirjatutkija Johanna Ahola.
Neuroottisuus on yhdistetty tutkimuksissa usein runsaampaan paikallaanoloon. Tässä tutkimuksessa hauraiden profiiliin kuuluvat henkilöt kuitenkin tauottivat paikallaanoloaan usein, mikä on hyväksi terveydelle, Ahola kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin persoonallisuusprofiilien yhteyttä myös fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon väliseen suhdelukuun, joka on aiemmassa tutkimuksessa ollut yhteydessä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Kun reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden osuus paikallaan vietetystä ajasta ylitti kymmenesosan, kuolleisuusriski seuraavan kymmenen vuoden aikana laski jyrkemmin.
"Vaikka persoonallisuusprofiilit eivät eronneet toisistaan fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon määrän tai niiden välisen suhdeluvun osalta tilastollisesti merkitsevästi, niin erityisesti joustavien ja tavallisten profiiliin kuuluvien henkilöiden suhdeluvut olivat suotuisia tutkimuksessamme", summaa Ahola.
Tutkimusjulkaisu perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aineistoon, jossa samojen yksilöiden kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan. Vuosina 1968–2012 tutkimusta johti professori Lea Pulkkinen, ja vuodesta 2013 alkaen sitä on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Julkaisu on myös osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta ja Suomen Akatemian rahoittamaa TRAILS-hanketta, jotka toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimusartikkelin kirjoittamista rahoitti myös Suomen kulttuurirahasto.
Alkuperäisjulkaisu:
Ahola, J., Kekäläinen, T., Chastin, S., Rantalainen, T., Kinnunen, M-L., Pulkkinen, L. & Kokko K. (2024). Do personality profiles contribute to patterns of physical activity and sedentary behavior in adulthood? A prospective cohort study. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 21, 107. https://doi.org/10.1186/s12966-024-01662-y
Yhteystiedot:
Katja Kokko
tutkimusjohtaja, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta
katja.r.kokko@jyu.fi
+358 40 8053 500
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Keski-Suomen korkeakouluviikko: Tulevan opintopolun suunta voi löytyä opiskellen1.4.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Keski-Suomen toisen asteen oppilaitoksissa opiskellaan 7.–11.4.2025 korkeakouluopintoja. Korkeakouluviikko mahdollistaa tutustumisen korkeakouluopiskeluun ja kiinnostaviin aloihin osana toisen asteen opintoja. Tavoitteena on uuden oppimisen lisäksi tukea opiskelijoita oman opintopolun suunnittelua ja madaltaa kynnystä korkeakouluun hakeutumisessa.
Korona-aika auttoi toisia esikoisperheitä kukoistamaan, samalla se lannisti toiset, tutkimus kertoo1.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka osa esikoislapsensa koronarajoitusten aikaan saaneista perheistä löysi selviytymiskykyisyytensä ja sopeutui vallitseviin olosuhteisiin, samalla kun osa perheistä kertoi jääneensä kasaantuvien stressitekijöiden alle – pahimmillaan ilman tukea.
Jyväskylän yliopiston tilinpäätös 2024: Tutkimuksessa ja koulutuksessa menestystä, taloudessa käänne parempaan31.3.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Vuosi 2024 oli tutkimuksen ja koulutuksen osalta menestyksekäs. Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä jatkoi kasvua. Myös kilpaillussa tutkimusrahoituksessa vuosi oli tuloksekas. Euroopan tutkimusneuvosto myönsi yliopistoon tieteellisiä läpimurtoja tavoittelevalle kokeneelle tutkijalle tarkoitetun ERC Advanced Grant -hankerahoituksen.
Väitös: Biomolekyylit auttavat ymmärtämään järvien ekologiaa (Litmanen)31.3.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkimuksen mukaan tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja järvivesien kunnostustoimenpiteitä tarkasteltaessa tulisi keskittyä yksittäisten lajien sijaan koko ravintoverkon toimintaan.
Tutkimus paljastaa: Urashokit voivat johtaa työpaikan vaihtoon sote-alalla31.3.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa selvitettiin sote-alan työntekijöiden kokemia urashokkeja ja niiden vaikutuksia työuraan. Tutkimus paljastaa, että urashokit voivat muuttaa työntekijöiden suhtautumista työhön ja jopa johtaa työpaikan tai alan vaihtoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme