Puheenjohtajat: Lautakunnat ovat mahdollistaneet laajemmat hartiat hyvinvointialueen päätöksentekoon

Päättäjät ovat kokeneet Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lautakuntien ja valiokuntien työn merkittäväksi päätöksenteon valmistelulle. Puheenjohtajien mukaan lautakuntien ja valiokunnan toiminta on muotoutunut ensimmäisten vuosien aikana tärkeäksi kokonaisuuden raamittajaksi ja myös päätöksenteon sparraajaksi. 

Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueella on oltava aluevaltuusto, aluehallitus, tarkastuslautakunta sekä vaalilautakunta, joiden lisäksi voi olla lautakuntia ja jaostoja. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on alusta alkaen toiminut kolme 13-jäsenistä lautakuntaa: turvallisuuslautakunta, elämänkaarilautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta. Lisäksi Oma Hämeellä on yksilöasioiden jaosto ja määräaikainen 16-jäseninen integraatiovaliokunta.  

– Lautakunnan rooli syventyy koko ajan, kun olemme päässeet siirtymävaiheesta perehtymään lautakunnan päätöksenalaisiin asioihin ja suunnitelmiin paremmin.  Itse näen, että lautakunnat ovat paljon laajempialaisia kuin kuntien toimivallan aikana, joten sikäli lautakunnilta menee myös enemmän aikaa perehtyä tehtäviin ja sisältöihin, arvioi turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja Heini Ristavaara (kesk.). 

Elämänkaarilautakunnan puheenjohtaja Riku Bitter (kok.) kuvailee toiminnan käynnistyneen hitaasti, mutta tällä hetkellä lautakunnassa etsitään toimintatapoja ja kehityskohteita, ja päätehtävänä on varmistaa palveluiden saatavuus. 

Lautakunnat antavat arvokasta tietoa toimialasta 

Lautakuntien rooli on määritelty hyvinvointialueen hallintosäännössä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan tehtävänä on käsitellä, päättää ja linjata terveydenhuollon toimialan asioista. Elämänkaarilautakunta puolestaan käsittelee ikäihmisten palveluiden sekä perhe-, vammais- ja sosiaalipalveluiden asioita. Lautakunnat käsittelevät myös valtuustoaloitteita.  

– Hallintosäännön mukaisten tehtävien lisäksi tuomme poliittista näkökulmaa valmisteltaviin asioihin. Lautakunta saa paljon arvokasta tietoa toimialasta kokouksissa, ja tämän tiedon eteenpäin vieminen on tärkeää. On myös tärkeää nostaa esille epäkohtia ja esittää kysymyksiä, ja lautakunnassa saa asiantuntijoilta näihin vastauksia. Lisäksi lautakunnalla, kuten kaikilla päättäjillä, on rooli osaltaan viestiä tehtävistä päätöksistä, sanoo terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan puheenjohtaja Piia Olkinuora (sd.). 

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan Sari Raution (kok.) mukaan lautakunnan rooli on hieman muista poikkeava: sen tarkoituksena on olla apuna seuraamassa ja arvioimassa strategisten päätösten toimeenpanoa. 

–  Lautakunta tekee suunnitelmallista arviointityötä, jonka perustaa valtuuston linjauksiin ja omaan tarkastussuunnitelmaansa. Työkenttä on laaja ja tarkastuskäynnit ovat alkuvaiheessa pääasiassa olleet vuoropuhelua toimialojen johdon kanssa, Rautio sanoo.  

Integraatiovaliokunnan rooli on puolestaan muotoutunut erilaisen kehittämistyön ympärille, jota valiokunta omalla työllään tukee ja ohjaa. Valiokunnan toiminta on määräaikainen. Aluehallitus on puoltanut toiminnalle jatkoa vuoden 2024 lopusta valtuustokauden loppuun, kevääseen 2025, mutta valtuusto ei ole vielä käsitellyt asiaa. Valiokunnan tärkein tehtävä on integraation eli toimintojen yhdistämisen varmistaminen hyvinvointialueen sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisessä ja esimerkiksi digipalveluiden kehityksessä.  

– Valiokunta pystyy pysähtymään kehittämistyössä eri tavalla kuin muut toimielimet. Nyt kun valiokunta on päässyt työssä vauhtiin, tulemme varmaan tekemään myös esityksiä muille toimielimille esim. palveluintegraation vahvistamiseksi. Olemme myös siis eräänlainen päätöksenteon sparraaja. Näen, että lautakunnat ja valiokunta mahdollistavat myös päätöksentekoon laajemmat hartiat ja näin päättäjillä on mahdollisuus paneutua tarkemmin tiettyihin vastuualueisiin, kuvailee integraatiovaliokunnan puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.). 

– Näen myös erittäin tärkeänä sen, että valiokunnan jäsenet informoivat omia valtuustoryhmiä kaikesta siitä hienosta kehittämistyöstä, jota alueella tapahtuu. Esimerkiksi digipalveluiden kehitys on ollut vauhdikasta. Tällaisia mahdollisuuksia kuntapohjaisessa mallissa ei olisi saatu näin nopeasti tälle tasolle, hän lisää. 

Lautakuntien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenistä vähintään neljän tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. 

Tutustu tarkemmin lautakuntiin: Lautakunnat - Oma Häme