Nykyinen maahanmuutto ylläpitää väkiluvun kasvua – ei estä huoltosuhteen heikkenemistä
Nykyisellä maahanmuuton tasolla Suomen väkiluku pysyisi kasvu-uralla vuoteen 2070 asti, mutta alle 15-vuotiaiden määrä laskisi. Työikäisen väestön määrä alkaisi laskea 2050-luvulla. Matalalla syntyvyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kun synnyttävät ikäluokat alkaisivat pienentyä.
Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä, jos nettomaahanmuutto pysyisi nykyisellä tasolla. Alle 15-vuotiaiden määrä sen sijaan laskisi nykyisestä 832 000 nuoresta runsaaseen 700 000 nuoreen vuoteen 2070 mennessä.
Työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan seuraavat 30 vuotta
Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli 15–64-vuotiaita eli työikäisiä henkilöitä 3,46 miljoonaa. Uuden väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kasvaisi Suomessa lähes 300 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten määrä saavuttaisi huippunsa 2050-luvun alkupuolella ja olisi noin 3,84 miljoonaa. Tämän jälkeen määrä lähtisi laskuun.
“Työikäisen väestön määrä kasvoi Suomessa sotavuosista aina vuoteen 2009 asti ja kääntyi sitten laskuun. On uusi tilanne, että työikäisten määrä on jälleen lähtenyt kasvuun Suomessa. Tämän selittävä tekijä on korkea nettomaahanmuutto”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo.
Maahanmuutto lykkäisi, mutta ei estäisi väestöllisen huoltosuhteen nousua
Väestöllinen huoltosuhde on maassamme tällä hetkellä 62. Tämä tarkoittaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrää sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti. Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde pysyisi nykyisellä tasolla seuraavat 15 vuotta ja olisi vuoden 2039 lopussa 60. Tämän jälkeen huoltosuhde lähtisi nousuun ja olisi 72 vuoden 2070 lopussa.
Nykyisentasoinen nettomaahanmuutto lykkää väestöllisen huoltosuhteen nousua, mutta ei estä sitä kokonaan. Matalan syntyvyyden seuraukset ikärakenteelle tulisivat nykyisellä väestökehitykselläkin näkyviin viimeistään 2060-luvulla.
”Kuluva vuosi on seitsemäs perättäinen, kun maassamme syntyy alle 50 000 lasta. Jos syntyvyys pysyy matalalla tasolla pitkään, heijastuvat sen vaikutukset kauas tulevaisuuteen. Aluksi vaikutus näkyy syntyvien lasten määrässä, mutta pidemmällä ajalla myös synnytysikäisten naisten määrässä”, Rapo sanoo.
Nettomaahanmuuton arviossa poikkeuksellista epävarmuutta
Nettomaahanmuuton tasolla on suuri vaikutus väestörakenteeseen. Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 52 000 henkilöä kuluvana vuonna, 45 000 henkilöä vuoden 2025 aikana ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain.
"Nettomaahanmuutto-oletukseen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta. Ukrainan sota on heijastunut Eurooppaan ja myös Suomeen. Vuoden 2023 aikana lähes 20 000 ukrainalaista sai kotikunnan Suomesta. Miten kauan sota jatkuu ja tuleeko ukrainalaisia Suomeen lisää? Palaavatko tänne saapuneet takaisin Ukrainaan sen mahdollistuessa? Näihin kysymyksiin ei tällä hetkellä ole olemassa vastausta", sanoo Rapo.
Nettomaahanmuutto ja syntyvyys ovat tällä hetkellä keskeisimmät tulevan väestön määrän vaikuttavat tekijät. Kuolleisuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan koko ennustekauden ajan. Kuolleisuuden tulevaa alenemista laskettaessa on vuosi 2022 jätetty huomioimatta sen poikkeuksellisen korkean tason vuoksi.
”Vuoden 2024 väestöennusteessa oletettu nettomaahanmuuton taso pitäisi Suomen väestönkasvua yllä, mutta Suomen väestörakenne muuttuu silti tulevaisuudessa niin, että työikäisen väestön ja lasten osuus supistuu ja vanhusväestön osuus kasvaa. Nykyisellä matalalla syntyvyydellä olisi pitkittyessään väestökehitykseen pysyvä vaikutus”, Markus Rapo toteaa.
Ennuste perustuu havaittuun kehitykseen
Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä tehtäessä ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.
Trendilaskelman luonteen mukaisesti ennusteessa oletetaan menneen kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus RapoYliaktuaari
Puh:029 551 3238markus.rapo@stat.fiMinna WalleniusYliaktuaari
Puh:0295 512 749minna.wallenius@stat.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso ohitti suomalaiset – kaikkien palkansaajien joukossa ero on yhä toiseen suuntaan4.11.2024 09:19:32 EET | Tiedote
Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso on viime vuosina ohittanut suomalaistaustaisten tason. Johtajien kohdalla näin on ollut jo aiemmin. Kokonaisuutena ulkomaalaistaustaiset tienaavat silti keskimäärin noin 15 % matalampia tuntipalkkoja kuin suomalaistaustaiset.
Vanhojen asuntojen hinnanlasku hidastui heinä-syyskuussa, asuntokauppa piristyi29.10.2024 08:01:31 EET | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku hidastui edelleen heinä-syyskuussa. Hinnat laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä koko maassa 2,3 % edellisestä vuodesta. Syyskuussa lasku vuodentakaisesta oli 1,2 %. Myös pääkaupunkiseudulla hintojen lasku tasaantui.
Pohjoismaihin matkailtiin kesällä jo enemmän kuin Etelä-Eurooppaan25.10.2024 08:00:43 EEST | Tiedote
Suomalaiset matkailivat menneenä kesänä Etelä-Euroopan sijaan mieluummin naapurimaihin. Etenkin Ruotsi ja Viro vetivät puoleensa matkailijoita, ja myös Norjan-matkailu kiinnosti edelliskesää enemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilaston kesäkauden kokoavasta julkaisusta.
Vain harvassa kunnassa syntyy enemmän asukkaita kuin kuolee 2040-luvulla24.10.2024 08:03:34 EEST | Tiedote
Tilastoissa havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2035 enää 18 kuntaa, joissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Tilastokeskuksen torstaina julkaistun väestöennusteen mukaan tällaisia kuntia olisi jäljellä 13 vuonna 2045. Viime vuonna niitä oli 31, mikä sekin tarkoittaa vain noin joka kymmenettä Suomen kunnista.
Henkirikoksia tehty selvästi viimevuotista enemmän – syyskuun luku poikkeuksellinen17.10.2024 08:01:21 EEST | Tiedote
Henkirikosten määrän kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Heinä-syyskuussa viranomaisten tietoon tuli yhteensä 31 henkirikosta. Määrä oli nelinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Luvut selviävät tuoreesta rikos- ja pakkokeinotilaston julkistuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme