Keskuskauppakamari: maastapoistumislaki Suomen taloudelle vahingollinen - huomisen hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman ihmisiä

Jaa

Hallituksen esitys niin kutsutusta kolmen kuukauden säännöstä on ristiriidassa työperäisen maahanmuuton tavoitteiden kanssa ja antaa täysin väärän signaalin Suomessa asuville osaajille. Se ei ole omiaan lisäämään osaajien kokemusta siitä, että he olisivat tänne tervetulleita. Väestön vanhetessa ja syntyvyyden supistuessa tähän ei kerta kaikkiaan olisi varaa. Suomen tulisi käyttää kaikki mahdollisuudet luodakseen etulyöntiasemaa kansainvälisten osaajien houkuttelussa muihin maihin nähden toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.  

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto. Kuva: Elmo Eklund / Keskuskauppakamari

Tänään eduskunnassa käydään lähetekeskustelu hallituksen uudistuksesta, joka koskee kansainvälisten osaajien maastapoistumissääntöä. Keskuskauppakamari on aiemmin esittänyt, että 3-6 kuukauden suoja-ajan sijaan pitäisi ottaa käyttöön 6-12 kuukauden työnhakuaika, jolle henkilö itse ilmoittautuu.

"Kolmen kuukauden työnhaku on liian lyhyt aika uuden työn löytämiseen. Useat työnhakuprosessit venyvät huomattavasti pidemmiksi, ja kolmen kuukauden esitys luo epävarmuutta osaajille, joita Suomi kipeästi tarvitsee”, Pulkkinen sanoo.   

Tilastokeskuksen juuri julkaisema uusi väestöennuste piirtää selvän kuvan siitä, että Suomen väkiluku romahtaisi 20 vuodessa ilman maahanmuuttoa. Samaan aikaan Suomi velkaantuu 12 miljoonan euron vuosivauhtia eikä tähän ole luvassa muutosta, jos ei työväestön määrää saada kasvatettua. Kauppakamarien syksyllä 2024 tekemästä osaajakyselystä selviää, että 59 prosenttia yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä.  

”Ei tarvitse olla ihan ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että isosti ajetaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta päin puuta, jos ei satsata osaajien houkutteluun ja maahanmuuttoon. Ilman kansainvälisiä osaajia jää startup-yritykset perustamatta ja vanhukset hoitamatta.” Pulkkinen sanoo. 

Kiitosta hallituksen esitys saa Pulkkiselta siitä, että siinä on esityksen vaikutuksia arvioitu varsin kattavasti. Esityksen mukaan ”Kolmen kuukauden sääntö saattaa vaikuttaa työntekijöiden lisäksi heidän perheisiinsä luomalla epävarmuutta Suomeen jäämisestä ja heikentää perheenjäsenten halua sopeutua ja kotoutua.”. Lisäksi Suomen houkuttelevuudesta kansainvälisille osaajille todetaan esityksessä, että ” Muutokset saattavat vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen kansainvälisten osaajien keskuudessa. Tiukemmat ehdot voivat estää korkeasti koulutettuja työntekijöitä hakeutumasta Suomeen, mikä voi heikentää maan kilpailukykyä globaaleilla osaajamarkkinoilla. ” 

Näiden hyvin tunnistettujen haitallisten vaikutusten minimoimiseksi Keskuskauppakamari pitää välttämättömänä, että eduskuntakäsittelyssä puolueet rukkaisivat esitystä vielä toimivammaksi. 

”Jos työnhakijalla on esimerkiksi soveltuvuusarviointi käynnissä tai startup yritys perusteilla, olisi epätarkoituksenmukaista käskeä osaajaa palaamaan kesken prosessin lähtömaahansa. Myöskään poistumista esimerkiksi kesken lapsen kouluvuoden ei tulisi edellyttää.” Pulkkinen sanoo. 

Keskuskauppakamarin mielestä olisi kuitenkin parempi poistaa hallituksen esityksestä maastapoistumissääntö kokonaan, ja ottaa työnhakuaika uudelleen valmisteluun vuoropuhelussa asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. 

”Nyt kannattaisi laittaa ideologiat taka-alalle ja katsoa isänmaan etua.” Pulkkinen sanoo. 

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote

Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.

Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote

Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.

Valtiontukikilpailun jatkuminen Euroopassa on Suomelle huono uutinen – investointien verohyvityksen jatkotarve nyt selvä25.6.2025 16:23:30 EEST | Tiedote

EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye