Työtiimin yhteisöohjautuvuus edellyttää avointa, rakentavaa ja kannustavaa vuorovaikutusta
Yhteisöohjautuvuus työskentelyssä tarkoittaa, että tiimi ohjautuu autonomisesti yhteiseen suuntaan avoimen ja kannustavan vuorovaikutuksen avulla. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että yhteisöohjautuvuus rakentuu arjen pienistä vuorovaikutuksen tavoista, jotka tukevat tiimin autonomiaa, osaamista ja yhteenkuuluvuutta.

Yhteisöohjautuvuuteen nojaavassa työskentelyssä työtiimi ohjautuu autonomisesti eli vapaasti ja itsenäisesti tiettyyn yhteiseen suuntaan avoimen, rakentavan ja kannustavan vuorovaikutuksen myötä. Tällaisessa työskentelyssä keskeistä on tiimin jäsenten aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon ja toimintakäytäntöjen määrittelyyn. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Sara Kerosen tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaisten kielellisten tekojen kautta yhteisöohjautuvuus rakentuu työtiimin oppimistilanteissa.
Työelämä tarvitsee yhteistyöohjautuvampia tiimejä
Kun työtehtävät asiantuntijatyössä ovat yhä monimutkaisempia ja haastavampia, työntekijöiden itseohjautuvuuden rinnalla tarvitaan yhä enemmän yhteisöohjautuvuutta. Työtehtäviä suoritetaan harvoin alusta loppuun täysin yksin, jolloin esimerkiksi konsultointi, moniammatilliset tiimit sekä erilaiset pari- ja ryhmätyöskentelyn muodot ovat olennaisia työskentelyn tapoja organisaatioissa. Tämä edellyttää yhdessä tekemistä ja uuden oppimista sekä yhteisöllisiä työkäytäntöjä. Lisäksi vastuuta työstä ja oppimisesta on siirretty yhä enemmän organisaatiolta työntekijöiden ja tiimien vastuulle. Yhteisöohjautuvuuden voidaankin nähdä vastaavan nykypäivän työelämän sekä työntekijöiden tarpeita, sillä se korostaa aktiivista osallistumista, motivaation merkitystä, joustavuutta sekä yhdessä asioiden pohtimista.
Yhteisöohjautuvasti toimiva tiimi asettaa tavoitteita omalle toiminnalleen, analysoi mahdollisia ongelmia, tekee suunnitelmia ja arvioi omaa työskentelyään. Keskeistä on vapaus päättää ja rakentaa tiimin sisällä sen toimintatavat kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi. Kun tiimi voi itse päättää heille sopivat toimintatavat, voi tämä lisätä myös tiimin jäsenten motivaatiota.
Olennaista on tukea ryhmän jäsenten autonomiaa, osaamista ja yhteenkuuluvuutta, mikä auttaa sitoutumisessa yhteiseen päämäärään sekä motivaation ylläpitämisessä. Tiimissä työntekijät voivat edistää toistensa autonomiaa antamalla perusteluja näkemyksilleen ja tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Osaamista tuetaan antamalla palautetta sekä tekemällä suunnitelmia yhdessä. Yhteenkuuluvuutta puolestaan vahvistavat kannustavat ja rohkaisevat kommentit sekä myötätunnon osoittaminen. Tällainen vuorovaikutus luo luottamuksellisen ja positiivisen ilmapiirin, mikä puolestaan edesauttaa oppimista.
Yhteistyön rakentuminen vaatii yksilöiden työpanokset
Toisaalta yhteisöohjautuvuus pohjautuu kuitenkin yksilöiden itseohjautuvuuteen ja heidän aloitteellisuuteensa oppimistilanteissa. Yhteisöohjautuvuuteen ja sen rakentumiseen työyhteisössä voikin jokainen itse vaikuttaa omalla toiminnallaan.
”Lopulta kyse on hyvin arkisista ja pienistä vuorovaikutuksen tavoista, joilla yhteisöohjautuvuutta voidaan rakentaa”, Keronen pohtii.
Vaikka yhteisöohjautuvuudessa keskeistä on tiimien autonomia, tarvitsee se samanaikaisesti ohjaajaa tai lähijohtajaa tukemaan ja valmentamaan tiimiä. Lähijohtajan roolina on auttaa tiimiä rakentamaan yhteiset pelisäännöt sekä varmistaa, että jokaisella tiimin jäsenellä on tarvittava osaaminen yhteisöohjautuvaan työskentelyyn eli hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Olennaista olisi myös pohtia, minkälaisia käytäntöjä yhteisöohjautuvuus kussakin organisaatiossa edellyttää sekä millaisten raamien sisällä sitä voidaan toteuttaa.
”Kiinnittäisin myös huomiota siihen, että yhteisöohjautuvasti toimivat tiimit ja heidän työskentelynsä on linjassa organisaatioiden laajempien tavoitteiden ja strategien kanssa”, Keronen kertoo.
Keskeistä yhteisöohjautuvuuden rakentamisessa on luoda kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa tiimin jokainen jäsen kokee olevansa merkityksellinen ja motivoitunut. Tällöin tiimi voi autonomisesti ja vastuullisesti tehdä päätöksiä, oppia uusia asioita sekä ohjautua yhtenä yksikkönä kohti asetettuja tavoitteita.
”Yhteisöohjautuvuuden tarkoituksena ei ole, että yksittäiset tiimit voivat sooloilla, vaan se, että tiimin sisällä on vapaus rakentaa ja luoda tarkoituksenmukaisia käytäntöjä kulloiseenkin työ- ja oppimistilanteeseen vapaammin”, Keronen tiivistää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sara Keronen, sara.e.keronen@jyu.fi
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Muuttolintujen kevät innoittaa luonnonystäviä 8.4. – mukana tapahtumassa myös Mikko ”Peltsi” Peltola2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaistieteen Lähde: Muuttolintujen kevät -tapahtuma ti 8.4.2025 klo 12–19, yliopiston kirjasto Lähde
Keski-Suomen korkeakouluviikko: Tulevan opintopolun suunta voi löytyä opiskellen1.4.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Keski-Suomen toisen asteen oppilaitoksissa opiskellaan 7.–11.4.2025 korkeakouluopintoja. Korkeakouluviikko mahdollistaa tutustumisen korkeakouluopiskeluun ja kiinnostaviin aloihin osana toisen asteen opintoja. Tavoitteena on uuden oppimisen lisäksi tukea opiskelijoita oman opintopolun suunnittelua ja madaltaa kynnystä korkeakouluun hakeutumisessa.
Korona-aika auttoi toisia esikoisperheitä kukoistamaan, samalla se lannisti toiset, tutkimus kertoo1.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka osa esikoislapsensa koronarajoitusten aikaan saaneista perheistä löysi selviytymiskykyisyytensä ja sopeutui vallitseviin olosuhteisiin, samalla kun osa perheistä kertoi jääneensä kasaantuvien stressitekijöiden alle – pahimmillaan ilman tukea.
Jyväskylän yliopiston tilinpäätös 2024: Tutkimuksessa ja koulutuksessa menestystä, taloudessa käänne parempaan31.3.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Vuosi 2024 oli tutkimuksen ja koulutuksen osalta menestyksekäs. Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä jatkoi kasvua. Myös kilpaillussa tutkimusrahoituksessa vuosi oli tuloksekas. Euroopan tutkimusneuvosto myönsi yliopistoon tieteellisiä läpimurtoja tavoittelevalle kokeneelle tutkijalle tarkoitetun ERC Advanced Grant -hankerahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme