Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.
Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja suunnittelutoimisto Workspace selvittivät monipaikkaisen työn johtamiseen tarvittavia valmiuksia ja yhteyksiä, joita monipaikkaisuudella on itsearvioituun työssä suoriutumiseen. Tutkimusta tehtiin kymmenessä suomalaisessa organisaatiossa, ja hankkeen kyselyyn vastasi yli 3 500 työntekijää. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
Monipaikkaisuus muuttaa johtamista ja sen tarpeita. Erityisesti monipaikkaisuudessa korostuvat vuorovaikutteisuus, luottamus ja vuorovaikutustilanteiden mahdollistaminen.
Lisää huomiota vaativat työnteon tavoista ja paikoista sopiminen ja neuvotteleminen sekä työntekoa ja hyvinvointia tukevan yhteisöllisyyden ylläpito. Monipaikkainen työ edellyttää työtiloilta muunneltavuutta ja kykyä tukea niin fyysisiä kuin virtuaalisiakin kohtaamisia.
Johdon ja työntekijöiden näkemyksistä tutkimus huomasi, että arvostukset ja kokemukset olivat yllättävänkin samankaltaisia.
– Voi olla, että suomalaisen työelämän vahva yhteistoiminnallinen kulttuuri vaikuttaa siihen, että voimakasta vastakkainasettelua ei aineistossamme tule esille, tutkijat toteavat.
Tulokset osoittavat, että monipaikkainen työ luo uusia mahdollisuuksia työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja johtamisessa. Työpaikoilta tavan mahdollistaminen edellyttää kokonaisvaltaista, systeemistä ja suunnitelmallista otetta, jonka lähtökohdaksi tulee ottaa organisaation toiminnalliset tavoitteet.
Monipaikkaisen työnteon tavan havaittiin myös yksilötasolla olevan yhteydessä parempaan työhyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimuksessa kehitettiin arviointimalli, jonka avulla työpaikat voivat tarkastella monipaikkaisen työn valmiuksiaan ja asettaa kehittämistavoitteita. Malli osoittautui käytännössä toimivaksi, ja kyselyn tulokset tukivat sen paikkansa pitävyyttä. Malli on avoimesti saatavilla organisaatioiden kehittämistoiminnassa hyödynnettäväksi.
Loppuraportti on luettavissa Aalto-yliopiston sivuilta. Aiemmin on julkaistu opasjulkaisu ja arviointiin liittyvät materiaalit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Juha Eskelinen, Aalto-yliopisto, juha.p.eskelinen@aalto.fi, +358 400 813858
Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi, Tampereen yliopisto, kirsi.heikkila-tammi@tuni.fi, +358 50 4201532
Konsultti Minni Miettinen, Workspace Oy, minni.miettinen@workspace.fi +358 40 570 7930
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tutkijat laativat mallin tulevaisuuden senioriasumisen kehittämiseen2.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Tulevaisuuden senioriasuminen (TULE) -tutkimushankkeessa on kehitetty senioriasumisen malli, joka kattaa koko asumisen prosessin yhteisestä seudullisesta visiosta aina asumiseen ja seurantaan asti. Malli keskittyy paikkalähtöiseen kehittämiseen, ja sen tavoitteena on tuoda esiin kokonaiskuvan tärkeys: yksittäisillä ratkaisuilla ei voida ratkaista ikääntyvien asumista.
Väitös: Metallin väsyminen on kuin vikojen kilpajuoksua1.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Materiaalin väsyminen aiheuttaa yllättäviä vaurioita esimerkiksi koneenosille. Yritysten on hallittava koneenosien väsyminen maineensa ja kilpailukykynsä turvaamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi – erityisesti vihreän siirtymän myötä. Diplomi-insinööri Joona Vaara uudistaa väitöstutkimuksessaan merkittävästi 150 vuotta vanhaa tutkimusalaa. Tutkimuksessaan hän yhtenäistää aiemmin eri koulukuntiin jakaantunutta väsymisen teoriaa ja täsmentää koneenosien suunnittelun fysikaalisia perusteita. Tutkimustulosten avulla voidaan parantaa koneiden ja erilaisten rakenteiden mitoituksen luotettavuutta.
Väitös: Lapsuuden aivovammat lisäävät kuolleisuutta sekä heikentävät koulutustasoa ja varusmiespalveluksesta suoriutumista30.9.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Lasten ja nuorten aivovammat voivat heijastua vielä vuosikymmeniä vamman jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Julius Möttösen väitöstutkimus Tampereen yliopistossa osoittaa, että aivovamman saaneilla lapsilla on muita suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan, heikompi koulutustaso sekä enemmän haasteita varusmiespalveluksen suorittamisessa.
Väitös: Äidin päihteiden käyttö muovaa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetta ja lapsen kehitystä29.9.2025 14:38:12 EEST | Tiedote
Äidin päihteiden käyttö on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa äitien, lasten ja perheiden hyvinvointiin. Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Noora Hyysalo tarkasteli, miten äidin päihteiden käyttö muovaa lapsen kiintymyssuhteen kehitystä, äidin hoivakäyttäytymistä ja lapsen kykyä sopeutua haastaviin olosuhteisiin. Tulokset korostavat varhaista vanhemmuuden tukemista ja voimavarakeskeistä lähestymistapaa haavoittuvassa asemassa olevien äitien ja lasten auttamisessa.
Väitös: Sote-integraatio onnistuu yhteistyötä johtamalla – ei uusilla rakenteilla29.9.2025 13:46:14 EEST | Tiedote
Suomessa puhutaan järjestelmistä ja organisaatiouudistuksista, mutta sote-integraatio kaatuu harvoin rakenteisiin. Useammin on kyse siitä, että toimijoita ohjaavat eri säännöt ja tavoitteet. Väitöstutkimuksessaan TtM Marco Roth osoittaa, että integraatio onnistuu, kun erilaiset ajattelu- ja toimintatavat tehdään näkyviksi ja sovitaan niiden pohjalta yhteiset tavoitteet, vastuut ja mittarit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme