Startup-yhteisön analyysi: Suomen on koulutettava lisää tutkijoita, jotta suunnitellut panostukset t&k-toimintaan eivät valu hukkaa

Suomi pyrkii kasvattamaan tutkimus- ja kehitys (t&k) -investointeja vuoteen 2030 mennessä siten, että ne olisivat neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tavoitteella pyritään nostamaan työn tuottavuutta ja lisäämään talouskasvua. Julkisten t&k-panosten kasvattamisen ehtona on, että jokaista valtion investoimaa lisäeuroa kohden yksityinen sektori investoi kaksi euroa, jolloin yritysten on kasvatettava vuosittaisia t&k-menoja arviolta 560 miljoonalla eurolla vuodesta 2024 aina vuoteen 2030 asti.

“Yleinen palkkatason nousu luo kasvupaineita t&k-henkilöstömenoihin. On pidettävä huoli siitä, että rahalliset panokset menevät t&k-työn volyymin kasvuun eivätkä pelkästään palkkojen nousuun, jolloin Suomi ei saavuta paljon toivottua työn tuottavuuden kasvua”, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen sanoo.

Suomen startup-yhteisön julkaisemassa analyysissä arvioidaan, kuinka paljon t&k-tehtäviin tarvitaan lisää henkilöstöä ja erikseen tohtoreita ja lisensiaatteja, jotta Suomen t&k-menojen kasvu saadaan kanavoitua tutkimustoiminnan määrän nousuksi. Tarkastelussa on erityisesti tutkijoiden määrän kehitys yksityisellä sektorilla. Startup-yhteisö painottaa, että Suomen tulee kiinnittää huomiota kuluvan vuosikymmenen aikana erityisesti siihen, että t&k-toimintaa varten on Suomessa tarjolla riittävästi tutkimustyöhön kykenevää työvoimaa.

Startup-yhteisön arvioiden mukaan t&k-tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa vuosien 2022 ja 2030 välillä jopa 59 000 lisää t&k-työvoimaa henkilöstömääränä laskettuna ja melkein 37 000 henkilötyövuosina laskettuna. 

“Suomeen muodostuu valtava määrä uusia t&k-työpaikkoja, joihin on myös löydyttävä riittävästi työvoimaa. Etenkin tutkijakoulutuksen saaneiden työllisten määrään on ladattu suuret odotukset. Rahallisten investointien lisäksi tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) on asettanut tavoitteen, jonka mukaan peräti 30 prosentilla TKI-työvoimasta on tohtorin tutkinto”, Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad sanoo.

Suomessa t&k-toiminta on kehittynyt myönteisesti etenkin pienemmissä kasvavissa uusissa yrityksissä, joista osa on startup-yrityksiä. Suomen t&k-toiminnan kasvattamisessa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että nykyiset t&k-toimintaan raskaasti investoivat pienet ja keskisuuret yritykset kasvaisivat Suomessa nopeasti isoiksi yrityksiksi, jolloin niiden painoarvo kansantaloudessa lisääntyy. Startup-yritysten toimintaedellytyksiin on siksi myös kiinnitettävä huomiota.

Osaamistason kasvattaminen ja osaavan t&k-työvoiman saatavuuden varmistaminen toteutuu korkeasti koulutettujen määrän lisäämisellä, teknisten alojen painoarvoa lisäämällä koulutuksessa, erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa lisäämällä ja kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden Suomeen jäämisen todennäköisyyttä kasvattamalla.

“Kaikki toimialat eivät tule tarvitsemaan yhtä paljon lisää tutkijoita. Siksi t&k- koulutuspanostuksissa on syytä keskittyä toimialoihin, joilla tulee olemaan eniten tarvetta huippuosaajille. Esimerkiksi kvanttiteknologia, tekoäly ja vetytalous”, Suomen startup-yhteisön viestintäpäällikkö Jonna Waddington sanoo.

Startup-yhteisö nostaa analyysissaan politiikkasuosituksia, joilla t&k-toiminnan kasvutavoitteet saadaan Suomessa toteutettua:

1. Korkeakoulutettujen aivovuoto tyrehdytettävä ja paluumuuttoa lisättävä.

2. Korkeakoulutukseen ja osaajiin tulee investoida.

3. Tutkimus- ja kehitysinnovaatioiden kaupallistamisprosessit yhtenäistetään valtakunnallisesti eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä.

4. Ansiotuloverotuksen osalta rajattuja verokannustimia t&k-työtä tekeville tutkijoille.

5. Korkeasti koulutetun työvoiman houkutteleminen t&k-tehtäviin.

6. Mahdollisuus käteispalautukseen tappiolliselle yritykselle, joka vastaisi suuruudeltaan verohyötyä, jonka yritys saisi toteuttaessaan t&k-hankkeita voitollisena.