Määräaikaistalletuksia tehtiin syyskuussa enemmän kuin vuosi sitten

Suurin osa kotitalouksien määräaikaistalletuksista on talletusajaltaan enintään vuoden mittaisia. Syyskuussa 2024 enintään vuoden mittaisten uusien määräaikaistalletusten kuukausittainen osuus oli tilastointihistorian suurin, 95 % kaikista uusista määräaikaistalletuksista. Määräaikaistalletusten kannasta 65 % on enintään vuoden pituisia talletuksia ja 35 % yli vuoden mittaisia talletuksia.

Suomalaisten kotitalouksien tekemien uusien määräaikaistalletussopimusten korot ovat laskeneet kolmen kuukauden ajan. Syyskuussa 2024 uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 3,29 %, kun se lähiajan huipussa kesäkuussa oli 3,56 %. Pidempiaikaisten määräaikaistalletusten korot ovat laskeneet lyhyempien määräaikaistalletusten korkoja pienemmiksi, kun markkinakorot laskivat. Syyskuussa uusien enintään vuoden pituisten määräaikaistalletusten korko oli 3,30 % ja yli vuoden mittaisten talletussopimusten 3,23 %. Myös määräaikaistalletusten kannan keskikorko laski hieman syyskuussa ja oli 3,19 %.

Kotitaloudet tekevät määräaikaistalletuksia yleensä enemmän, kun niille maksetaan korkeampaa korkoa. Viimeisimmät korkohuiput eivät ole kuitenkaan nostaneet määräaikaistalletusten määriä entisaikojen lukemiin. Tilastointiajan suurimmat kuukausittaiset sopimusmäärät nähtiin lokakuussa 2008, kun kotitaloudet[1] tekivät uusia määräaikaistalletuksia 6,5 mrd. euron edestä 5,04 prosentin korolla. Myös määräaikaistalletusten kanta oli tilastointiajan huipussaan tuolloin, 73 % syyskuun 2024 määrää suurempi eli 25,7 mrd. euroa. Määräaikaistalletusten rinnalla ovat kuitenkin yleistyneet erilaiset irtisanomisehtoiset talletusmuodot, joiden kanta oli syyskuussa 29,0 mrd. euroa ja kannan keskikorko 2,36 %.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat syyskuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, saman verran kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 3,71 % syyskuussa. Asuntolainakanta oli syyskuun 2024 lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu _‑0,8 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli syyskuun lopussa kulutusluottoja 17,9 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[2] syyskuussa 2,3 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 410 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 4,83 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli syyskuun lopussa 108,1 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,9 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli syyskuun 2024 lopussa 110,7 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,33 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 66,8 mrd. euroa.

Lisätietoja antavat

Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,

Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 29.11.2024 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.

[1] Vuoden 2008 uusien talletussopimusten määrässä ovat myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joiden tekemät määräaikaistalletukset ovat kuitenkin olleet melko pieniä kotitalouksien tekemiin verrattuna.

[2] Pl. tili- ja korttiluotot.