Määräaikaistalletuksia tehtiin syyskuussa enemmän kuin vuosi sitten
Syyskuussa 2024 suomalaiset kotitaloudet tekivät määräaikaistalletuksia enemmän kuin vuosi sitten. Kotitaloudet tekivät uusia määräaikaistalletuksia 1,4 mrd. euron edestä eli 0,2 mrd. euroa enemmän kuin syyskuussa 2023. Talletusmäärien kasvu näkyy myös määräaikaistalletusten kannassa (14,9 mrd. euroa), jonka vuosikasvuvauhti oli syyskuussa 64,5 %. Kannan kasvuvauhti kuitenkin hidastui edelliskuusta.

Suurin osa kotitalouksien määräaikaistalletuksista on talletusajaltaan enintään vuoden mittaisia. Syyskuussa 2024 enintään vuoden mittaisten uusien määräaikaistalletusten kuukausittainen osuus oli tilastointihistorian suurin, 95 % kaikista uusista määräaikaistalletuksista. Määräaikaistalletusten kannasta 65 % on enintään vuoden pituisia talletuksia ja 35 % yli vuoden mittaisia talletuksia.
Suomalaisten kotitalouksien tekemien uusien määräaikaistalletussopimusten korot ovat laskeneet kolmen kuukauden ajan. Syyskuussa 2024 uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 3,29 %, kun se lähiajan huipussa kesäkuussa oli 3,56 %. Pidempiaikaisten määräaikaistalletusten korot ovat laskeneet lyhyempien määräaikaistalletusten korkoja pienemmiksi, kun markkinakorot laskivat. Syyskuussa uusien enintään vuoden pituisten määräaikaistalletusten korko oli 3,30 % ja yli vuoden mittaisten talletussopimusten 3,23 %. Myös määräaikaistalletusten kannan keskikorko laski hieman syyskuussa ja oli 3,19 %.
Kotitaloudet tekevät määräaikaistalletuksia yleensä enemmän, kun niille maksetaan korkeampaa korkoa. Viimeisimmät korkohuiput eivät ole kuitenkaan nostaneet määräaikaistalletusten määriä entisaikojen lukemiin. Tilastointiajan suurimmat kuukausittaiset sopimusmäärät nähtiin lokakuussa 2008, kun kotitaloudet[1] tekivät uusia määräaikaistalletuksia 6,5 mrd. euron edestä 5,04 prosentin korolla. Myös määräaikaistalletusten kanta oli tilastointiajan huipussaan tuolloin, 73 % syyskuun 2024 määrää suurempi eli 25,7 mrd. euroa. Määräaikaistalletusten rinnalla ovat kuitenkin yleistyneet erilaiset irtisanomisehtoiset talletusmuodot, joiden kanta oli syyskuussa 29,0 mrd. euroa ja kannan keskikorko 2,36 %.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat syyskuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, saman verran kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 3,71 % syyskuussa. Asuntolainakanta oli syyskuun 2024 lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu ‑0,8 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli syyskuun lopussa kulutusluottoja 17,9 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[2] syyskuussa 2,3 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 410 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 4,83 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli syyskuun lopussa 108,1 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,9 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli syyskuun 2024 lopussa 110,7 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,33 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 66,8 mrd. euroa.
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 29.11.2024 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Vuoden 2008 uusien talletussopimusten määrässä ovat myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joiden tekemät määräaikaistalletukset ovat kuitenkin olleet melko pieniä kotitalouksien tekemiin verrattuna.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Räntan på centralbanksinlåningen tyngde Finlands Banks verksamhetsresultat i likhet med året innan28.3.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion.
Keskuspankkitalletuksille maksetut korot rasittivat edellisvuoden tapaan Suomen Pankin toiminnallista tulosta28.3.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Pankkivaltuusto on tänään vahvistanut Suomen Pankin tilinpäätöksen Suomen Pankin johtokunnan esityksestä.
Interest paid on central bank deposits weakened Bank of Finland’s operating profit as in previous year28.3.2025 11:00:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements.
Lånen för idkande av näring har minskat28.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Vid utgången av februari 2025 hade de finländska näringsidkarna[1] lån som tecknats för affärsverksamhet från finländska banker till ett värde av 3,5 miljarder euro. Utlåningen har minskat utan avbrott sedan slutet av 2016 och minskade också i februari med 5,4 % på årsbasis. Som störst har utlåningen varit 5,2 miljarder euro i september 2014. Minskningen i det utestående beloppet beror delvis på att utbetalningarna av nya lån har minskat. Utbetalningarna per månad började minska kort före coronapandemin och har de senaste ca två åren stabiliserats så att de nu ligger under den nivå som föregick coronatiden. I februari 2025 lyfte näringsidkarna nya lån för affärsverksamhet till ett värde av 39 miljoner euro, vilket är mindre än hälften av den genomsnittliga utlåningen för februari som statistikförts före coronatiden. Enligt Statistikcentralen registreras nya företag som är fysiska personer fortfarande i samma utsträckning som tidigare. Till minskningen i lånebeloppen kan emellertid bidr
Elinkeinon harjoittamiseen myönnettyjen lainojen määrä pienentynyt28.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla[1] oli liiketoimintaa varten otettuja lainoja suomalaisista pankeista 3,5 mrd. euroa helmikuun 2025 lopussa. Lainakanta on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2016 lopulta asti ja supistui myös helmikuussa 5,4 prosentin vuositahtia. Suurimmillaan lainakanta on ollut 5,2 mrd. eurossa syyskuussa 2014. Lainakannan supistumiseen vaikuttavat osaltaan vähentyneet uusien lainojen nostot. Kuukausittaiset nostomäärät alkoivat vähentyä hieman ennen koronapandemian alkua ja ovat noin kahden viime vuoden aikana vakiintuneet korona-aikaa edeltäviä määriä pienemmiksi. Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajat nostivat uusia, liiketoimintaan tarkoitettuja lainoja 39 milj. euron edestä, mikä on alle puolet korona-aikaa edeltävien tilastoitujen helmikuisten nostojen keskiarvosta. Tilastokeskuksen mukaan uusia luonnollisten henkilöiden yrityksiä rekisteröidään yhä aiempaan tapaan. Lainamäärien pienentymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset syyt lainojen kysynnäss
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme