Määräaikaistalletuksia tehtiin syyskuussa enemmän kuin vuosi sitten
Syyskuussa 2024 suomalaiset kotitaloudet tekivät määräaikaistalletuksia enemmän kuin vuosi sitten. Kotitaloudet tekivät uusia määräaikaistalletuksia 1,4 mrd. euron edestä eli 0,2 mrd. euroa enemmän kuin syyskuussa 2023. Talletusmäärien kasvu näkyy myös määräaikaistalletusten kannassa (14,9 mrd. euroa), jonka vuosikasvuvauhti oli syyskuussa 64,5 %. Kannan kasvuvauhti kuitenkin hidastui edelliskuusta.
Suurin osa kotitalouksien määräaikaistalletuksista on talletusajaltaan enintään vuoden mittaisia. Syyskuussa 2024 enintään vuoden mittaisten uusien määräaikaistalletusten kuukausittainen osuus oli tilastointihistorian suurin, 95 % kaikista uusista määräaikaistalletuksista. Määräaikaistalletusten kannasta 65 % on enintään vuoden pituisia talletuksia ja 35 % yli vuoden mittaisia talletuksia.
Suomalaisten kotitalouksien tekemien uusien määräaikaistalletussopimusten korot ovat laskeneet kolmen kuukauden ajan. Syyskuussa 2024 uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 3,29 %, kun se lähiajan huipussa kesäkuussa oli 3,56 %. Pidempiaikaisten määräaikaistalletusten korot ovat laskeneet lyhyempien määräaikaistalletusten korkoja pienemmiksi, kun markkinakorot laskivat. Syyskuussa uusien enintään vuoden pituisten määräaikaistalletusten korko oli 3,30 % ja yli vuoden mittaisten talletussopimusten 3,23 %. Myös määräaikaistalletusten kannan keskikorko laski hieman syyskuussa ja oli 3,19 %.
Kotitaloudet tekevät määräaikaistalletuksia yleensä enemmän, kun niille maksetaan korkeampaa korkoa. Viimeisimmät korkohuiput eivät ole kuitenkaan nostaneet määräaikaistalletusten määriä entisaikojen lukemiin. Tilastointiajan suurimmat kuukausittaiset sopimusmäärät nähtiin lokakuussa 2008, kun kotitaloudet[1] tekivät uusia määräaikaistalletuksia 6,5 mrd. euron edestä 5,04 prosentin korolla. Myös määräaikaistalletusten kanta oli tilastointiajan huipussaan tuolloin, 73 % syyskuun 2024 määrää suurempi eli 25,7 mrd. euroa. Määräaikaistalletusten rinnalla ovat kuitenkin yleistyneet erilaiset irtisanomisehtoiset talletusmuodot, joiden kanta oli syyskuussa 29,0 mrd. euroa ja kannan keskikorko 2,36 %.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat syyskuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, saman verran kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 3,71 % syyskuussa. Asuntolainakanta oli syyskuun 2024 lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu ‑0,8 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli syyskuun lopussa kulutusluottoja 17,9 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[2] syyskuussa 2,3 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 410 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 4,83 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli syyskuun lopussa 108,1 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,9 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli syyskuun 2024 lopussa 110,7 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,33 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 66,8 mrd. euroa.
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 29.11.2024 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Vuoden 2008 uusien talletussopimusten määrässä ovat myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joiden tekemät määräaikaistalletukset ovat kuitenkin olleet melko pieniä kotitalouksien tekemiin verrattuna.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut6.3.2025 15:20:00 EET | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att sänka de tre styrräntorna med 25 punkter.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä6.3.2025 15:20:00 EET | Päätös
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.
Räntorna på företagslån har sjunkit6.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Under det sista kvartalet 2024 lyfte de finländska företagen nya företagslån[1] från övriga finansinstitut för mer än 1 miljard euro. Genomsnittsräntan var 7,4 %, när den vid motsvarande tid för ett år sedan var 8,5 %. Den vanligaste typen av nya företagslån från övriga finansinstitut var factoring med 400 miljoner euro. Genomsnittsräntan på factoringfinansiering[2] (11,9 %) var också betydligt högre än exempelvis genomsnittsräntan på sedvanliga företagslån (5,3 %). Under årets sista kvartal 2024 var den genomsnittliga räntan på nya företagslån[3] beviljade av banker (kreditinstitut) 4,7 %, när den vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan var 5,8 %. Under det sista kvartalet 2024 betalade bankerna ut nya företagslån till ett värde av 6,3 miljarder euro. Av de olika lånetyperna som bankerna betalade ut stod sedvanliga företagslån för den största andelen med 5,2 miljarder euro. Utvecklingen av Euriborräntorna inverkar på företagslåneräntorna i Finland. Under det sista kvartalet 2024 ban
Yrityslainojen korot laskeneet6.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] yli 1 mrd. euron edestä. Lainojen keskikorko oli 7,4 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 8,5 %. Muista rahoituslaitoksista nostettujen uusien yrityslainojen yleisin lainatyyppi oli factoring; niitä nostettiin 400 milj. euron edestä. Factoringrahoituksen[2] keskikorko (11,9 %) oli myös huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen (5,3 %). Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä pankkien (luottolaitosten) myöntämien uusien yrityslainojen[3] keskikorko oli 4,7 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 5,8 %. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä uusia yrityslainoja nostettiin pankeista 6,3 mrd. euron edestä. Pankeista nostettiin lainatyypeistä eniten tavanomaisia yrityslainoja, 5,2 mrd. euron edestä. Euriborkorkojen kehitys vaikuttaa yrityslainojen korkoihin Suomessa. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä muiden rahoituslaitosten myö
Interest rates on corporate loans have declined6.3.2025 10:00:00 EET | Press release
In the fourth quarter of 2024, Finnish non-financial corporations drew down over EUR 1 billion of new corporate loans[1] from other financial institutions (OFIs). The average interest rate on these loans was 7.4%, as opposed to 8.5% in the same period a year earlier. The most common type of new corporate loan drawn from OFIs was factoring, amounting to EUR 400 million. The average interest rate on factoring credit[2] (11.9%) was also considerably higher than that on conventional corporate loans (5.3%), for instance. In the fourth quarter of 2024, the average interest rate on new corporate loans[3] granted by banks (credit institutions) was 4.7 %, as opposed to 5.8% in the same period a year earlier. New corporate loans drawn down from banks in the fourth quarter of 2024 amounted to EUR 6.3 billion. Conventional corporate loans made up the most, EUR 5.2 billion, of the different types of loans drawn down from banks. Developments in Euribor rates have an impact on the interest rates on c
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme