Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren tilan kehityksessä valon pisaroita

Jaa

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uusien selvitysten mukaan Saaristomeren tilan heikkeneminen olisi ulkosaaristossa paikoin pysähtynyt ja levämäärät kääntyneet laskuun. Muutos on selvin Kihdin eteläosassa. Sisä- ja välisaaristossa vastaavaa muutosta ei ole havaittavissa.

Kuva 1. Klorofylli a -pitoisuus (µg/L) pintavedessä (0–10 m) havaintoasemalla Iniö 33 ekologisen luokittelun kautena (1.7.–7.9) vuosina 1989–2023. Hyvän tilan raja (hyvä/tyydyttävä) on 2,3 µg/L. Punainen viiva edustaa klorofyllipitoisuuden kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Oranssi katkoviiva osoittaa klorofyllipitoisuuden laskun vuosina 2010–2023 (p = 0,003; R² = 0,53).
Klorofylli a -pitoisuus (µg/L) pintavedessä (0–10 m) havaintoasemalla Iniö 33 ekologisen luokittelun kautena (1.7.–7.9) vuosina 1989–2023. Hyvän tilan raja (hyvä/tyydyttävä) on 2,3 µg/L. Punainen viiva edustaa klorofyllipitoisuuden kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Oranssi katkoviiva osoittaa klorofyllipitoisuuden laskun vuosina 2010–2023 (p = 0,003; R² = 0,53).

Paikallinen ravinnekuormitus kyseisellä alueella on vähäistä. Muutoksen syynä saattaa olla pintavirtauksien vaihtelu. Mallinnustulosten mukaan vuoden 2015 jälkeen Saaristomeren pintakerroksen nettovirtaus kääntyi etelään. Tämän seurauksena fosforia alkoi poistua pintakerroksesta kohti Itämeren pääallasta.  Muutoksen syystä ei ole täyttä varmuutta, mutta se voi johtua ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Samaan aikaan myös klorofyllipitoisuus alkoi laskea Kihdin eteläosassa.  Klorofyllipitoisuus kuvaa planktonlevien määrää ja se on keskeinen rehevöitymisen indikaattori vesienhoidon ja merenhoidon tila-arvioissa

Meren virtauksilla on merkittävä vaikutus veden sekoittumiseen ja sitä kautta toteutuneeseen veden laatuun. Vesimassojen sekoittuessa, vähäravinteisempi vesi saattaa korvata ravinteikasta pintavettä, niin kuin ulkosaaristossa näyttäisi paikoin käyneen. Valitettavasti vaikutus voi olla myös päinvastainen, kun hapettomilta pohjilta kumpuaa pintakerrokseen leville käyttökelpoista fosforia. Yhä matalammat alueet ovat muuttuneet hapettomiksi, mikä luo kasvavan riskin etenkin Saaristomeren sisäosille. Sisäisen kuormituksen mekanismien ja virtauksissa tapahtuvien muutosten ymmärtäminen vaativat vielä lisätutkimusta, jotta voimme valita ja kohdentaa toimenpiteitä oikein.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on koordinoinut selvityshanketta Saaristomeritiedon vaikuttavuuden lisääminen, joka on saanut Varsinais-Suomen liiton myöntämää AKKE-rahoitusta.  Hankkeen tuloksia on julkaistussa tieteellisessä artikkelissa ja niitä esitellään tänään (28.10.2024 klo 13 alkaen) asiantuntijoille järjestettävässä työpajassa. Alueemme korkeakoulujen ja Suomen ympäristökeskuksen osaamisen yhdistämisellä pyritään löytämään uusia näkökulmia Saaristomeren rehevöitymishaasteeseen.

Lisätietoja:

Erikoisasiantuntija Harri Helminen, 0295 022 865,
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Avainsanat

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Poikluoman risteyssillat peruskorjataan Kaarinassa – liikenne kavennetuille ajokaistoille5.3.2025 10:30:00 EET | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Kaarinassa maantiellä 110 (Uudenmaantie) sijaitsevien Poikluoman risteyssiltojen peruskorjaustyöt viikolla 12. Töiden aikana ajoneuvoliikenne pysyy silloilla. Kaistajärjestelyt muuttuvat kuitenkin työvaiheiden mukaan. Ajoneuvoliikenteellä on käytössä pääosin kaksi kavennettua ajokaistaa, joista toinen toimii liittymiskaistana Kurkelantien rampeilta Uudenmaantielle liittyville ajoneuvoille. Korjaustyöt valmistuvat marraskuun 2025 loppuun mennessä.

Skadorna på Rävsundsbron framskrider, tills vidare dock inget behov av ytterligare begränsningar4.3.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande

Rävsundsbron är i mycket dåligt skick och skadorna på konstruktionerna framskrider hela tiden. Det finns i synnerhet rostskador överallt på bron och de ökar hela tiden. Hittills har skadornas framskridande inte försämrat brons bärighet, men situationen övervakas hela tiden. För närvarande finns det inget behov av ytterligare trafikbegränsningar. Det är oerhört viktigt att följa de nuvarande begränsningarna för att bron ska hålla tills den nya bron blir färdig.

Kirjalansalmen sillan vaurioituminen etenee, mutta lisärajoituksille ei ole toistaiseksi tarvetta4.3.2025 08:30:00 EET | Tiedote

Kirjalansalmen silta on erittäin huonossa kunnossa ja rakenteiden vaurioituminen etenee koko ajan. Etenkin ruostevaurioita on joka puolella siltaa ja ne lisääntyvät koko ajan. Toistaiseksi vaurioiden eteneminen ei ole heikentänyt sillan kantavuutta, mutta tilannetta seurataan koko ajan. Tällä hetkellä ei ole tarvetta liikenteen lisärajoituksille. Nykyisten rajoitusten noudattaminen on äärettömän tärkeää, jotta silta kestää uuden sillan valmistumiseen saakka.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye