Saaristomeren tilan kehityksessä valon pisaroita

28.10.2024 09:18:34 EET | Varsinais-Suomen ELY-keskus | Tiedote

Jaa

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uusien selvitysten mukaan Saaristomeren tilan heikkeneminen olisi ulkosaaristossa paikoin pysähtynyt ja levämäärät kääntyneet laskuun. Muutos on selvin Kihdin eteläosassa. Sisä- ja välisaaristossa vastaavaa muutosta ei ole havaittavissa.

Kuva 1. Klorofylli a -pitoisuus (µg/L) pintavedessä (0–10 m) havaintoasemalla Iniö 33 ekologisen luokittelun kautena (1.7.–7.9) vuosina 1989–2023. Hyvän tilan raja (hyvä/tyydyttävä) on 2,3 µg/L. Punainen viiva edustaa klorofyllipitoisuuden kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Oranssi katkoviiva osoittaa klorofyllipitoisuuden laskun vuosina 2010–2023 (p = 0,003; R² = 0,53). — Klorofylli a -pitoisuus (µg/L) pintavedessä (0–10 m) havaintoasemalla Iniö 33 ekologisen luokittelun kautena (1.7.–7.9) vuosina 1989–2023. Hyvän tilan raja (hyvä/tyydyttävä) on 2,3 µg/L. Punainen viiva edustaa klorofyllipitoisuuden kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa. Oranssi katkoviiva osoittaa klorofyllipitoisuuden laskun vuosina 2010–2023 (p = 0,003; R² = 0,53).

Paikallinen ravinnekuormitus kyseisellä alueella on vähäistä. Muutoksen syynä saattaa olla pintavirtauksien vaihtelu. Mallinnustulosten mukaan vuoden 2015 jälkeen Saaristomeren pintakerroksen nettovirtaus kääntyi etelään. Tämän seurauksena fosforia alkoi poistua pintakerroksesta kohti Itämeren pääallasta. Muutoksen syystä ei ole täyttä varmuutta, mutta se voi johtua ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Samaan aikaan myös klorofyllipitoisuus alkoi laskea Kihdin eteläosassa. Klorofyllipitoisuus kuvaa planktonlevien määrää ja se on keskeinen rehevöitymisen indikaattori vesienhoidon ja merenhoidon tila-arvioissa

Meren virtauksilla on merkittävä vaikutus veden sekoittumiseen ja sitä kautta toteutuneeseen veden laatuun. Vesimassojen sekoittuessa, vähäravinteisempi vesi saattaa korvata ravinteikasta pintavettä, niin kuin ulkosaaristossa näyttäisi paikoin käyneen. Valitettavasti vaikutus voi olla myös päinvastainen, kun hapettomilta pohjilta kumpuaa pintakerrokseen leville käyttökelpoista fosforia. Yhä matalammat alueet ovat muuttuneet hapettomiksi, mikä luo kasvavan riskin etenkin Saaristomeren sisäosille. Sisäisen kuormituksen mekanismien ja virtauksissa tapahtuvien muutosten ymmärtäminen vaativat vielä lisätutkimusta, jotta voimme valita ja kohdentaa toimenpiteitä oikein.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on koordinoinut selvityshanketta Saaristomeritiedon vaikuttavuuden lisääminen, joka on saanut Varsinais-Suomen liiton myöntämää AKKE-rahoitusta. Hankkeen tuloksia on julkaistussa tieteellisessä artikkelissa ja niitä esitellään tänään (28.10.2024 klo 13 alkaen) asiantuntijoille järjestettävässä työpajassa. Alueemme korkeakoulujen ja Suomen ympäristökeskuksen osaamisen yhdistämisellä pyritään löytämään uusia näkökulmia Saaristomeren rehevöitymishaasteeseen.

Lisätietoja:

Erikoisasiantuntija Harri Helminen, 0295 022 865,
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Avainsanat

ympäristö luonnonvarat saaristomeri a-klorofylli ravinnekuormitus akke-rahoitus varsinais-suomen ely-keskus varsinais-suomen liitto fosfori itämeri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ersättningarna för avtal om skötsel av traditionslandskap stiger 202617.12.2025 09:04:52 EET | Pressmeddelande

Ersättningarna för skötseln av traditionslandskap höjs i början av 2026.

Perinnemaisemien hoitosopimusten korvaukset nousevat vuonna 202617.12.2025 09:04:52 EET | Tiedote

Perinnemaisemien hoidosta maksettavia korvauksia nostetaan vuoden 2026 alusta.

Vartsalan lauttaliikenteessä liikennöidään päälossin telakoinnin ajan jatkossa kantavuudeltaan 130 tonnin lossilla – liikennehäiriöiden pitäisi poistua16.12.2025 15:42:21 EET | Tiedote

Vartsalan lauttapaikan liikenne jatkuu sujuvammin, kun kantavuudeltaan 130 tonnin lossi L198 on otettu käyttöön telakoitavana olevan hybridilossi L317:n sijaan. Ratkaisu tehtiin ELY-keskuksen ja Suomen Lauttaliikenne Oy:n yhteistyönä vastauksena viime viikolla saatuun palautteeseen, ja sen odotetaan turvaavan raskaiden ajoneuvojen kulun sekä aikataulujen pitävyyden telakoinnin ajan.

Stödnivån för skyddszonsvall höjs till nästan samma nivå som tidigare16.12.2025 12:25:00 EET | Pressmeddelande

Skyddszoner som anläggs mellan åkrar och vattendrag förebygger erosion, ökar mångfalden och minskar näringsbelastningen i vattendragen. Stödet för skyddszoner höjs vid ingången av 2026.

Suojavyöhykenurmien tukitaso nousee lähes vanhalle tasolle16.12.2025 12:25:00 EET | Tiedote

Peltojen ja vesistöjen väliin perustettavat suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota, parantavat monimuotoisuutta ja vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta. Niistä maksettava tuki nousee vuoden 2026 alusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme