Väitös: Matematiikka-ahdistuksen negatiivinen kehä voi alkaa jo alkuopetusiässä (Sorvo)
Matematiikka-ahdistus alkaa jo alkuopetusiässä ja vaikuttaa suoriutumiseen peruskoulun ensimmäisistä vuosista lähtien. Riikka Sorvon väitöstutkimus osoitti, että suuret muutokset koulussa voivat lisätä ahdistusta, mikä puolestaan heikentää matematiikassa suoriutumista. Ahdistus voi kuitenkin aktivoitua taitotasosta riippumatta.
Osa lapsista kokee matematiikkaan liittyvää ahdistusta jo alkuopetusiässä, ja sillä on yhteys matematiikassa suoriutumiseen heti peruskoulun ensimmäisistä vuosista lähtien.
KM, erityisopettaja Riikka Sorvo selvitti väitöstutkimuksessaan matematiikkaan liittyvää ahdistusta alakouluikäisillä lapsilla ja siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa pitkittäistutkimushankkeessa, joiden osallistujat olivat tutkimusten alkaessa 2.–5.-luokkalaisia (noin 1300 lasta) ja 6.-luokkalaisia (noin 950 lasta).
Muutokset koulussa lisäävät ahdistusta myös matematiikan suhteen
Tulokset osoittivat, että matematiikka-ahdistus on yhteydessä heikompaan suoriutumiseen jo alakoulun alkuvuosista lähtien. Matematiikasta ahdistuminen oli yleisintä 2.-luokkalaisilla ja väheni alakouluvuosien aikana. Siirtymä yläkouluun taas lisäsi matematiikka-ahdistusta.
”Näyttää siltä, että suuret kuten peruskoulun ja virallisen matematiikan opetuksen alku, ja myöhemmin oman tutun luokanopettajan opetuksesta yläkouluun ja aineenopettajan opetukseen siirtyminen, voivat nostaa matematiikka-ahdistusta esille. Yksi syy tähän voi olla muutosten mukanaan tuoma epävarmuus ja ainakin hetkellinen hallinnan tunteen menetys”, Sorvo pohtii.
Matematiikka-ahdistuksen ja matematiikassa suoriutumisen välillä negatiivinen kehä
Tulokset matematiikka-ahdistuksen ja suoriutumisen välisestä syy-seuraussuhteesta olivat vaihtelevia. Alakouluikäisten kohdalla heikompi suoriutuminen ennusti myöhempää matematiikka-ahdistusta, kun taas siirryttäessä alakoulusta yläkouluun korkeampi matematiikka-ahdistus ennusti heikompaa suoriutumista matematiikassa.
Lisäksi esille tuli tilannesidonnainen yhteys matematiikka-ahdistuksen ja suoriutumisen välillä – ahdistuksen aktivoituminen tehtävätilanteessa oli, taitotasosta riippumatta, yhteydessä alisuoriutumiseen. Väitöstutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan matematiikka-ahdistus ja matematiikassa suoriutuminen vaikuttavat toinen toisiinsa, muodostaen negatiivisen kehän.
Ahdistus ei tarkoita osaamattomuutta
Kielteisten tunteiden ja suoriutumisen välisen noidankehän katkaisemiseksi olisi tärkeä tarjota riittävästi aikaa ja tukea perustaitojen oppimiseen. Lisäksi oppilaille olisi hyvä tarjota keinoja oppimiseen liittyvien ikävien tunteiden käsittelyyn ja niiden kanssa toimimiseen.
”Vaikka matematiikka-ahdistus on yhteydessä matematiikassa suoriutumiseen heti ensimmäisistä kouluvuosista lähtien, on tärkeä muistaa, että ahdistus ei automaattisesti tarkoita osaamattomuutta. Ahdistua voi taitotasosta riippumatta, varsinkin opiskeltavien sisältöjen vaikeutuessa. Noin kolmasosa 6.-luokkalaisista tunsi ahdistusta tehdessään taitotasoonsa suhteutettuja vaikeita matematiikan tehtäviä”, Sorvo muistuttaa.
Koulun aikuisten olisi hyvä kiinnittää huomiota matematiikkaan liittyviin tunteisiin jo alakoulun alusta asti, sillä ne voivat aiheuttaa paitsi hetkellistä alisuoriutumista, myös vaikuttaa taitojen kehitykseen. Tämän ei kuitenkaan pitäisi johtaa matematiikan välttelyyn, vaan lapsen olisi tärkeä oppia, että vaikealta tuntuvista tehtävistäkin voi selvitä, ikävistä tunteista huolimatta.
KM Riikka Sorvon erityispedagogiikan väitöskirja "Math anxiety and its relation to arithmetic achievement in primary school and across the transition to lower secondary school" tarkastetaan la 9.11.2024 klo 12 alkaen Agoran tilassa Auditorio 2. Vastaväittäjänä toimii professori Johan Korhonen (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Mikko Aro (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Sorvo, riikka.m.a.sorvo@jyu.fi
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme