Susi surmasi ajokoiran Joensuussa – ei pelästynyt omistajan varoituslaukausta
28.10.2024 11:13:15 EET | Suomen Metsästäjäliitto ry | Uutinen
Susi surmasi ajokoiran viime viikon torstaina Joensuussa. Metsästyskaudella 2023–2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Tänä syksynä metsästyskoiria on joutunut suden suuhun aktiivisimman jahtikauden aikaan lähes päivittäin.

Torstaina 24. lokakuuta 2024 jälleen yksi metsästyskoira kuoli suden hampaisiin. Tapaus sattui jänisjahdin yhteydessä Joensuun itäosassa.
– Laskin koirani irti maastoon kello 8.37 aamulla. Tutkasta huomasin koiran jälkitarkasta käyttäytymisestä, että se oli löytänyt jäniksen yöjäljen kello 8.50 ja alkoi selvittää sitä. Mutta sitten, kello 9.13, kuului hirmuinen huuto, koiran omistaja kertaa tapahtumia.
Hän oli silloin vain 160 metrin päässä koirasta, otti haulikkonsa ja lähti juoksemaan koiran luokse. Koira huusi toisen kerran.
– Laskeuduin loivaa rinnettä ja olin noin 60 metrin päässä, kun näin suden ja koiran maassa suden jalkojen välissä. Olin huutanut ja kutsunut koiraa koko ajan ja tajusin siinä vaiheessa myös ampua haulikolla ilmaan.
Susi ei kuitenkaan lähtenyt lipettiin, vaan peruutti noin 10 metriä, pysähtyi ja kääntyi koiranomistajaan päin.
– Jatkoin juoksemista ja huutamista ja ammuin toisenkin laukauksen ilmaan. Kun olin noin 30 metrin päässä, susi jolkutteli rauhallisesti pois.
Koira, 4-vuotias ajokoiranarttu, oli pahasti raadeltu, mutta vielä hengissä.
– Nappasin koiran syliini ja lähdin autolle. Huomasin, että susi oli iskenyt siihen todella pahasti. Sitä oli purtu takaosasta ja kyljestä näkyi sisäelimet.
Koira kuoli autossa matkalla eläinlääkärille.
Omistaja kertoo koiransa olleen vieraille koirille hyvin arka ja sen pelänneen metsässä säkä pystyssä, jos siellä oli jotain sen mielestä pelottavaa. Susi on luultavasti päässyt yllättämään koiran täydellisesti.
– Se oli iso, aikuinen susi, jonka vieressä ajokoiranarttu näytti todella pieneltä. Minulle jäi sellainen kuva, että susi oli varsin peloton eikä ollenkaan ihmisarka, kun se ei ensimmäisestä varoituslaukauksesta lähtenyt karkuun. Lisäksi se on varmasti kuullut autojen äänet, kun tulimme alueelle, ja kun juttelimme kaverini kanssa, omistaja pohtii.
Metsästyskaudella 2023–2024 sudet raatelivat tai tappoivat 66 metsästyskoiraa metsästäjien epävirallisen ilmoitusjärjestelmän mukaan. Koirien käyttö metsästyksessä vähenee vuosi vuodelta susien määrän kasvaessa, sillä luonnollisesti koiranomistajat pyrkivät suojelemaan koiriaan susilta. Silti vahinkoja tapahtuu paljon. Myös tänä syksynä aktiivisimman jahtikauden aikaan metsästyskoiria joutuu suden suuhun jopa joka toinen päivä.
Suomen Metsästäjäliiton toiveena on, että maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän työn tuloksena suurpetojen luontodirektiivin mukainen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä mahdollista. Kannanhoidollisella metsästyksellä pidetään yllä suurpetojen eli karhun, suden ja ilveksen ihmis- ja koirapelkoa, mutta varmistetaan samalla niiden suojelu. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on tällä hetkellä kokonaan estynyt hallinto-oikeuden kaadettua suurpetojen pyynnin poikkeusluvat muualla Suomessa paitsi poronhoitoalueella.
Metsästäjäliiton äskettäin toteuttaman Suurpetokysely suomalaisille 2024 -tutkimuksesta käy ilmi, että kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko SilpolaToiminnanjohtajaMetsästäjäliitto
Puh:050 406 4836jaakko.silpola@metsastajaliitto.fiKuvat
Linkit
Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luotoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry
Ratkaisuja vesilintujen taantumaan – Erävedet-seminaari kokoaa asiantuntijat yhteen3.7.2026 08:57:19 EEST | Uutinen
Vesilintukannat ovat taantuneet Suomessa merkittävästi viimeisen 30 vuoden aikana. Koska Suomi on Euroopan keskeisimpiä vesilintujen pesimäalueita, asialla on laaja, kansainvälinen merkitys. Metsästäjäliiton Erävedet-seminaari kokoaa 17.8.2026 Tampereelle alan huippututkijat ja toimijat etsimään tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja vesilintukantojen elvyttämiseksi.
Metsästäjät odottavat asetusta karhun kiintiöalueista ja -määristä2.7.2026 08:33:38 EEST | Uutinen
Maa- ja metsätalousministeriö antoi lausunnoille valtioneuvoston asetusluonnoksen karhun metsästyksen mahdollistamisesta alueellisiin kiintiöihin perustuen. Luonnos ei kuitenkaan määritä sitä, missä ja miten paljon karhuja voidaan metsästää tänä vuonna.
EU:n REACH-komitea hyväksyi lyijyhaulien käyttöä koskevan rajoitusehdotuksen26.6.2026 13:54:42 EEST | Uutinen
Euroopan unionin REACH-komitea äänesti 25.6.2026 komission ehdotuksesta, joka rajoittaa lyijyhaulien käyttöä metsästyksessä ja urheiluammunnassa. Äänestystulos oli tiukka: 17 jäsenvaltiota äänesti ehdotuksen puolesta, viisi vastusti sitä ja viisi pidättyi äänestämästä. Tästä huolimatta ehdotus hyväksyttiin määräenemmistöllä.
Luken susikannan arvio on varovainen25.6.2026 12:57:37 EEST | Uutinen
Metsästäjäliitto katsoo, että Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema susikannan kanta-arvio 2026 on aliarvio susien määrästä Suomessa. Luke arvioi susien määräksi 430, mikä on sama kuin vuosi sitten. Arviosta puuttuu reviirejä, vaikka alueilla on havaintoja laumasta ja jopa tämän kevään pennuista. Lähetämme tiedotteen uudelleen, sillä ensimmäisen kappaleen tietoja marraskuun susikannasta on korjattu koskemaan poronhoitoalueen ulkopuolisia susia.
Vasat turvaan niittokoneelta metsästyskoirien avulla18.6.2026 11:56:54 EEST | Uutinen
Etenkin alkukesästä heinäpellot olisi hyvä tarkastaa ennen niittoa tavalla tai toisella kauriinvasojen varalta. Tiukasti lymyävä vasa voi kuitenkin olla pelkälle ihmissilmälle hankala löytää. Riistaverinen koira ohjaajineen voikin olla maanviljelijälle suuri apu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

