Itämeren seurantamatkat: Pohjien happitilanne heikko pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden ulapalla
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Arandan ja rannikkoseurannan loppukesän seurantamatkojen tulokset ovat valmistuneet. Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko ja pohjat ovat pääsääntöisesti kuolleita yli 60 metrin syvyydessä. Viime vuoden lopun suolapulssi ei riittänyt parantamaan pääaltaan syvänteiden happitilannetta. Pohjanlahden tila on edelleen eteläisiä merialueita parempi. Sen fosforipitoisuus on kuitenkin kohonnut ja Selkämeren syvänteiden happitilanne heikentynyt. Eteläisten rannikkovesien rehevöityminen on lähes kauttaaltaan tyydyttävällä tai välttävällä tasolla.
”Kesän seurantamatkojen tulokset eivät yllättäneet eikä suuria muutoksia Itämeren tilassa havaittu. Työ Itämeren tilan parantamiseksi on pitkäjänteistä ja vaatii jatkuvaa seurantaa. Työn tulokset näkyvät viiveellä ja ilman kaikkia ponnistuksia meren tila olisi varmasti huonompi”, korostaa Arandan matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimusalus Arandan elokuun matka suuntautui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Pohjanlahdelle ja Itämeren pääaltaan pohjoisosiin (kuva 1). Samana ajankohtana Hessu-aluksella tehtiin rannikkoseurantamatka Suomenlahdella ja Saaristomerellä.
Matkoilla kerättiin ravinne- ja happinäytteiden lisäksi tietoja muun muassa levämyrkyistä, pohjaeläin- ja planktonyhteisöjen muutoksista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista meriympäristöön. Loppukesän ravinnehavainnot ovat tärkeitä Itämeren suojelukomission (HELCOM) rehevöitymisen tilanarviossa.
Havaintoja Suomenlahdelta: syvänteiden happitilanne on edelleen heikko
Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko (kuva 2). Se lisää rehevöittävien ravinteiden määrää, koska pohjasedimentin fosforivarantoja vapautuu ja fosfaattifosforin määrä kasvaa pohjanläheisissä vesissä.
Kesäkuun havaintojen perusteella pohjaeläimiä esiintyi vain pienessä osassa avomeren havaintoasemia. Yli 60 metrin syvyydessä pohjat olivat pääsääntöisesti kuolleita erityisesti läntisellä ja keskisellä Suomenlahdella. Merenpohja arvioidaan kuolleeksi, kun happi on loppunut ja siitä riippuvaiset pohjaeläimet ja kalat ovat hävinneet alueelta.
Sinilevää esiintyi koko Suomenlahdella, vaikka varsinaisia leväkukintoja ei elokuun matkalla enää tavattu avomerellä. Korvameduusoja, jotka ovat tänä vuonna olleet Suomen rannikoilla runsaita, havaittiin erityisesti läntisellä Suomenlahdella.
Havaintoja Itämeren pohjoisosasta: rikkivetypitoisuudet keskimääristä korkeampia
Pääaltaan syvävesi oli hapetonta 80 metristä alaspäin, ja havaitut rikkivetypitoisuudet olivat pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Tämä johtuu orgaanisen aineksen kiihtyvästä hajoamisesta. Pintakerroksen liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat ajankohdalle tyypillisen alhaisia.
Tutkimusmatkalla otetuissa näytteissä ei havaittu merkkejä suolapulssista, joka tuli Itämereen joulukuussa 2023.
Havaintoja Pohjanlahdelta ja Saaristomereltä: Selkämeren syvänteiden happipitoisuudet edelleen hyvällä tasolla
Selkämeren syvänteiden happi- ja ravinnetilanteessa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Syvänteiden happipitoisuudet ovat 2000-luvulla alentuneet, mutta ovat edelleen suhteellisen hyvällä tasolla. Selkämeren fosforipitoisuudet ovat nousseet koko 2000-luvun.
Myös Perämeren alueen liukoisen fosforin pitoisuudet ovat olleet nousussa 2010-luvulta lähtien. Matkan aikana havaittiin pintavedessä paikoin sinilevää. Perämeren avomerellä ei havaita sinilevää joka vuosi.
Orgaanisen aineksen hajoamisen takia pintakerroksessa havaittiin myös tavallista vähemmän happea ja kohonneita silikaatti- ja ammoniumtyppipitoisuuksia.
Saaristomeren pohjanläheisen veden happitilanne oli kohtalainen. Liukoisen fosforin pitoisuudet olivat ajankohdan pitkän ajan keskiarvoja korkeampia.
Havaintoja Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoilta: ei muutoksia rehevöitymistilassa
Keskisellä Suomenlahdella ja pohjoisella Saaristomerellä tehdyt havainnot tukevat hyvin tuoreen Suomen meriympäristön tila -raportin tuloksia. Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkovesien tila on tyydyttävä tai välttävä (kuva 3). Rehevöitymisen taso on pysynyt useimmilla alueilla ja mittareilla samanlaisena 1990-luvulta tähän päivään.
Sekä Suomenlahdella että Saaristomerellä rehevöitymisen vaikutus näkyi paikoin alentuneena pohjan happitilanteena suhteellisen matalillakin rannikkosyvänteillä. Pohjaeläinyhteisöjen tila oli heikko tai ne puuttuivat kokonaan Suomenlahden ulkosaaristossa, jossa Itämeren pääaltaan syväveden vaikutus tuntuu selvimmin. Havaintopaikoilla, joilla happi oli loppu tai sen pitoisuus oli vähäinen, mitattiin selvästi kohonneita fosfaattifosforin pitoisuuksia.
Seurantatieto on välttämätöntä vesiensuojelulle
Suomen ympäristökeskuksen vuosi sitten uudistetussa rannikkoseurannassa keskitytään ravinteiden ja hiilen kiertoon Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkovesissä ja -sedimenteissä. Seurantatieto tukee merialueiden valuma-alueilla tehtyjen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi se valottaa Itämeren syväveden ja rannikkosyvänteiden sisäisten prosessien roolia ravinteiden kierroissa sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia rannikkovesien hiilenkiertoon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arandan matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Arandan matkanjohtaja, tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, p. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@syke.fi
Pohjien tila, pohjaeläimet, erikoistutkija Henrik Nygård, p. 0295 251 469, etunimi.sukunimi@syke.fi
Rannikkoseuranta, erikoistutkija Seppo Knuuttila, p. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintä, viestintäasiantuntija Katri Haatainen, p. 0295 251 377
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Results released: The fuel tanks of coastal defence ship Ilmarinen can be emptied in a controlled way5.11.2024 08:55:00 EET | Press release
The investigation of the wreck of coastal defence ship Ilmarinen continued in the northern Baltic Sea in the Finnish Exclusive Economic Zone from 12 to 19 August 2024. The objective of the expedition made to the Ilmarinen shipwreck was to determine whether authorities could extract the oil from the wreck and how. The expedition was carried out in cooperation between authorities, including the Finnish Environment Institute (Syke), the Finnish Navy, and Border Guard.
Undersökningsresultaten blev klara: Pansarfartyget Ilmarinens bränsletankar kan tömmas kontrollerat5.11.2024 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Undersökningarna av pansarfartyget Ilmarinens vrak fortsatte i Finlands ekonomiska zon i Östersjön 12–19.8.2024. Syftet med forskningsresan var att utreda om pansarfartyget Ilmarinens vrak lämpar sig för sanering med myndighetsåtgärder och hur det kan tömmas på olja. Forskningsresan genomfördes som ett myndighetssamarbete mellan Finlands miljöcentral (Syke), Marinen och Gränsbevakningsväsendet.
Tutkimustulokset valmistuivat: Panssarilaiva Ilmarisen polttoainesäiliöt voidaan tyhjentää hallitusti5.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote
Panssarilaiva Ilmarisen hylyn tutkimuksia jatkettiin Pohjoisella Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä 12.-19.8.2024. Tutkimusmatkan tavoitteena oli selvittää, soveltuuko panssarilaiva Ilmarisen hylky viranomaistoimin saneerattavaksi ja miten se voitaisiin tyhjentää öljystä. Tutkimusmatka toteutettiin viranomaisyhteistyönä, jossa olivat mukana Suomen ympäristökeskus (Syke), Merivoimat ja Rajavartiolaitos.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme