Lähes joka viides nuori kokenut väkivallalla uhkaamista
Väkivaltaisten uhkausten kokeminen ja nuorten tekemät myymälävarkaudet ovat viimeisen vuoden aikana hieman lisääntyneet, käy ilmi yhdeksäsluokkalaisten nuorten vastauksista, joita saatiin yli 8 000.
Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan nuorten yleisimpiä uhrikokemuksia ovat väkivallalla uhkaaminen, verkossa tapahtuva kiusaaminen sekä omaisuuden vahingoittaminen tai varastaminen. Lähes kaikki kysytyt uhrikokemukset ovat lisääntyneet hieman neljän vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.
Eniten on kasvanut väkivallalla uhkaamista kokeneiden nuorten osuus. Tuoreimmassa kyselyssä lähes viidennes nuorista ilmoittaa kokeneensa väkivallalla uhkaamista kyselyä edeltävän vuoden aikana. Tulokset ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta.
Pahoinpitelyn uhriksi kertoo joutuneensa noin joka kymmenes vastaaja, ja osuus on lähes sama kuin vuosina 2020 ja 2016.
- Poliisin tilastoihin verrattuna muutokset uhrikokemuksissa ovat vähäisiä. Kyselyn luvut kuvaavat kuitenkin uhriksi joutuneiden nuorten osuutta vastaajista – eivät tekojen määrää sinänsä, muistuttaa tutkijatohtori Karoliina Suonpää Helsingin yliopistosta.
Alkoholiin kytkeytyvät teot vähentyneet ja myymälävarkaudet lisääntyneet
Nuorten yleisimpiä kiellettyjä tai rikollisia tekoja ovat alkoholin humalajuominen, luvaton verkkolataaminen ja luvaton poissaolo koulusta. Rikosten tekemisessä ei useimpien kysyttyjen tekojen osalta havaita suuria muutoksia. Alkoholisidonnaiset teot ovat vähentyneet ja myymälävarkaudet hieman lisääntyneet.
Tuoreimmassa kyselyssä joka kymmenes nuori kertoo varastaneensa kaupasta kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Fyysiseen väkivaltaan ilmoittaa syyllistyneensä 2–6 prosenttia nuorista tekotyypistä riippuen. Osuus on samaa tasoa kuin kahdessa edellisessä mittauksessa. Alkoholin käytön väheneminen näkyy myös väkivallassa: vain pieni osa pahoinpitelyistä on tehty humalassa.
Valtaosa nuorten tekemistä rikoksista ei tule poliisin tietoon
Suurinta osaa nuorten rikoksista ei ilmoiteta poliisille, vaikka pitkän aikavälin vertailussa osuus onkin kasvanut. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhreista vain 14 prosenttia kertoo teon tulleen poliisin tietoon. Osuus on kasvanut vuodesta 2020.
- Kyselytutkimuksia tarvitaan juuri siksi, että poliisin tilastoihin vaikuttavat myös muutokset rikosten ilmi tulemisessa. Kyselyiden avulla ei kuitenkaan tavoiteta vakavien ja harvinaisten rikosten tekijöitä, vaan ne soveltuvat parhaiten keskivertonuorten tutkimiseen, huomauttaa Suonpää.
Poliisille ilmoittaminen voi vähentää väkivaltaa, arvioivat nuoret
Nuorten käsityksiä toimivista keinoista vähentää väkivaltaa selvitettiin kuvitteellisen ryöstöesimerkin avulla. Puolet nuorista sai luettavakseen esimerkkitapauksen, jossa rikoksentekijä oli 14-vuotias ja toinen puoli tapauksen, jossa tekijä oli täyttänyt 15 vuotta. Alle 15-vuotiaiden kohdalla teosta seurasi yhteydenotto sosiaalityöntekijään ja 15 vuotta täyttäneiden kohdalla yhteydenotto poliisiin.
- Ne nuoret, joiden lukemassa esimerkkitapauksessa väkivallasta ilmoitettiin poliisille, pitivät väkivallan loppumista muita nuoria todennäköisempänä. Toisaalta valtaosa kaikista vastanneista arvioi tekijän joka tapauksessa jatkavan väkivaltaista käytöstään, toteaa Suonpää.
Nuorisorikollisuuskyselyä on toteutettu vuodesta 1995 alkaen. Keväällä 2024 kyselyyn osallistui 8 221 yhdeksännen luokan oppilasta 101 koulusta ympäri Suomea ja kyselyn vastausprosentti oli 76. Raportti julkaistaan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Katsauksia-julkaisusarjassa.
Lisätiedot:
Tutkijatohtori Karoliina Suonpää
Puh. 050 44 88 583
karoliina.suonpaa@helsinki.fi
Julkaisu:
http://hdl.handle.net/10138/587280
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden nimi on Šielâ8.11.2024 14:00:05 EET | Tiedote
Toiseksi Vuoden nimi -äänestyksessä ylsi Antti Järvinen. Kolmannen sijan jakoivat Kiekko-Espoo ja Posti. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.
Politiikkasuositus: Palkokasvien viljelyn lisäämistä tuettava Suomessa ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi7.11.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Uudet politiikkasuositukset tarjoavat ehdotuksia palkokasvien viljelyn moninkertaistamiseksi, valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi ja kannustimien luomiseksi viljelijöille. Tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa, vähentää tuontivalkuaisen ja typpilannoitteiden tarvetta sekä parantaa huoltovarmuutta.
JULKAISUVAPAA 5.11. klo 13: Keskiajan historian tutkijat nappasivat ainutlaatuisen 13 miljoonan EU-tutkimusrahoituksen5.11.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston professorin Tuomas Heikkilän ja pohjoismaisten tutkijoiden vetämä tutkimushanke selvittää humanistisin ja luonnontieteellisin menetelmin, miten Pohjola liittyi keskiajalla kirjojen avulla läntiseen Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston Synergy grant -rahoitus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle.
Vuoteen 2025 osuu täydet kymmenen arkivapaapäivää5.11.2024 08:09:00 EET | Tiedote
Vuosi 2025 alkaa suurimmalla osalla suomalaisia arkivapaapäivällä, kun uudenvuodenpäivää 1.1. vietetään keskiviikkona. Koko vuoden aikana arkivapaapäiviä saadaan maksimimäärä eli kymmenen. Tulevan vuoden ainoa viikonloppuun osuva arkipyhä on itsenäisyyspäivä, jota vietetään vuonna 2025 lauantaina.
Potilaskohtaisten syöpähoitojen räätälöimisessä edistysaskel1.11.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkijat kehittivät potilaan omiin soluihin perustuvan lääketestausalustan, joka mahdollistaa immuunihoitojen tehon ennustamisen erityisesti keuhkosyöpäpotilailla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme