Atle Blomqvistin arkisto paljastaa uutta tietoa suomalaisesta ilmailun historiasta

Hämeenlinnassa elokuussa 1904 syntynyt ja Helsingissä kasvanut Atle Ragnar Blomqvist kuuluu Suomen ilmailun pioneereihin, mutta hän ehti elämässään tehdä paljon muutakin. Kevättalvella 1918 vain 13-vuotiaana hän osallistui Ratakadun miliisiaseman valloitukseen saksalaisjoukkojen vyöryessä Helsinkiin. 1930-luvun mittaan hän kiinnostui esoteriasta ja osallistui Suomen parapsykologisen seuran perustamiseen. 

Vain 22-vuotiaana Blomqvist suunnitteli ja rakensi yhdessä ystävänsä Emil Nybergin kanssa lentokoneen, Suomen Ilmailumuseon kokoelmiin kuuluvan Blomqvist-Nybergin. Tämän jälkeen hän opiskeli lentämistä ilmavoimissa, lentokoneen suunnittelua sekä rakentamista eri oppilaitoksissa ja työskenteli Svenska Aero Ab:ssa (SAAB) Tukholmassa. 

Palattuaan Suomeen Blomqvist muodosti Karhumäen veljesten kanssa Tiira-yhtymän. Tavoitteena oli rakentaa kohtuullisen hintainen kansanlentokone. Keljossa rakennettu kone lensi kesällä 1929 ja tallentui Blomqvistin kuvaamana filmille. 1930-luvulla Blomqvist päätyi kehittämään Valtion Lentokonetehtaan puutavaran hankintaa, käsittelyä ja laadunvalvontaa – kaikki kriittisiä asioita Myrsky-hävittäjän rakentamiseksi. 

Atle Blomqvist jätti jälkeensä poikkeuksellisen kirjeenvaihto- ja muistiinpanoaineiston, jota ei ole aiemmin käytetty historiantutkimuksessa. Blomqvistin kirjeenvaihdon ansioista Karhumäen veljesten pyrkimyksistä rakentaa todellinen kansanlentokone on löytynyt täysin uusia tietoja. Dosentti Panu Nykänen järjesti arkiston ja laati sen pohjalta laajan selvityksen Atle Blomqvistin elämästä ja verkostoista. Hankkeessa on tuotettu uutta tietoa suomalaisen ilmailun varhaisvaiheista ja samalla varmistettu ensiarvoisen tärkeän arkistokokonaisuuden säilyminen ja käytettävyys.