Alkoholin riskikäyttö on yhä yleistä, vaikka kokonaiskulutus on vähentynyt
31.10.2024 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa vähentynyt vuodesta 2008, alkoholin riskikäyttö on yhä yleistä. Alkoholin aiheuttaminen terveyshaittojen riskiryhmään kuuluu 11 prosenttia 20–79-vuotiaista (450 000 henkilöä). Pitkäaikaisen käytön terveyshaittojen riskiraja tarkoittaa miehillä yli 14 ja naisilla yli 7 alkoholiannosta viikossa.
Vähintään kerran kuussa viisi alkoholiannosta kerralla juo 23 prosenttia 20–79-vuotiaista (noin 940 000 henkilöä), mikä altistaa humalatilaan liittyville riskeille.
Tiedot selviävät tuoreesta raportista, joka pohjautuu vuonna 2023 THL:n Terve Suomi -terveystarkastustutkimuksen yhteydessä kerättyyn Juomatapatutkimukseen.
Riskijuominen on hieman vähentynyt edellisestä Juomatapatutkimuksesta, joka tehtiin vuonna 2016: tuolloin kohtalaisen tai suuren pitkäaikaishaittojen riskin ryhmään kuului 13 prosenttia ja humalatilaan liittyville riskeille altistui kuukausittain tai useammin 26 prosenttia suomalaisista.
”Vaikka säännöllinen alkoholinkäyttö ja riskikäyttö ovatkin hieman vähentyneet, erityisesti humalajuominen on edelleen tavallista. Yhteensä noin kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista liittyy riskikäyttöön, joko humalajuomiseen tai pitkäaikaisen alkoholinkäytön terveysriskeihin”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Vuonna 2023 miehet kuluttivat keskimäärin 13 litraa puhdasta alkoholia vuodessa eli noin 17 alkoholiannosta viikossa, ja naiset viisi litraa eli noin kuusi alkoholiannosta viikossa. Kerralla juodut alkoholimäärät olivat miehillä keskimäärin 4,7 annosta ja naisilla 3,2 annosta.
Alkoholia juodaan tyypillisimmin kotona ja viikonloppuisin
Alkoholihaitat koskettavat myös muita ihmisiä kuin alkoholia käyttävää henkilöä, erityisesti läheisiä. Lähes joka kolmas (32 %) vastaajista kertoi, että jollakulla heidän läheisistään oli omasta alkoholinkäytöstään johtuvia ongelmia. Tämä vastaa noin 1,35 miljoonaa suomalaista.
Vuonna 2023 kolme neljäsosaa (77 %) alkoholinkäyttökerroista sijoittui kotiympäristöihin, joissa usein myös lapset altistuvat vanhempiensa alkoholinkäytölle.
Runsas alkoholinkäyttö usein lisää ja pahentaa lähisuhdeväkivaltaa ja muita ongelmia lähisuhteissa. Naiset kokivat läheistensä alkoholiongelmia miehiä yleisemmin. Toisaalta miehet kokivat omasta alkoholinkäytöstään johtuvia haittoja enemmän kuin naiset.
Vakavimmat alkoholihaitat, kuten alkoholikuolemat, painottuvat miehiin ja sosioekonomisesti haavoittuvammassa asemassa oleviin.
Alkoholinkäyttö on voimakkaasti keskittynyt viikonloppuihin: 68 prosenttia kaikista juomiskerroista ja 79 prosenttia humalakerroista ajoittui perjantain ja lauantain välille. Lauantai-iltana kello kahdeksan ja yhdeksän välillä 16 prosenttia 20–79-vuotiaista suomalaisista eli noin 630 000 henkilöä nautti alkoholia.
Alkoholia nautitaan keskimäärin vain harvoin ruuan kanssa. Viikoittain viiniä ruokajuomana joi kuusi prosenttia suomalaisista ja olutta viisi prosenttia. Muutoin olutta juodaan Suomessa runsaasti. Jopa 45 prosenttia tilastoidusta kulutuksesta oli olutta vuonna 2023.
”Kun katsotaan suomalaisten juomatapoja, alkoholinkäyttö ei ole laajassa mitassa muuttunut osaksi arkipäivää, mikä on hyvä asia alkoholisairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Työn viikkorytmi näyttää edelleen määrittävän vahvasti suomalaisten alkoholinkäyttöä, joka keskittyy viikonloppuun ja illan ja yön tunteihin”, sanoo erikoistutkija Katariina Warpenius THL:stä.
Vastuullista alkoholipolitiikkaa tarvitaan haittojen ehkäisyyn
Alkoholin saatavuutta, hintaa ja markkinointia sääntelevillä toimilla voidaan tutkitusti ja kustannustehokkaasti vaikuttaa koko väestön alkoholinkäyttöön ja edelleen alkoholihaittojen yleisyyteen.
Alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmän purkamisella olisi kauaskantoisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Samoin alkoholijuomien verkkokauppa ja toimittaminen erityisesti koteihin voi lisätä entisestään runsaasti alkoholia käyttävien juomista, mikä heijastuu myös lähisuhteisiin.
”On kriittinen kysymys, riittääkö hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky alkoholin riskikäytön seulontaan, puheeksiottoon ja tarvittaessa hoitoonohjaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa nykyiselläänkään. Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi kestävällä tavalla tarvitaan edelleen pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaista vastuullista alkoholipolitiikkaa, jolla voidaan ennaltaehkäistä alkoholihaittoja”, Warpenius tähdentää.
LisätietoaSuomalaisten alkoholinkäyttö, juomatavat ja alkoholihaitat. Juomatapatutkimuksen tuloksia -raportti.
Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
Katariina Warpenius
erikoistutkija
puh. 029 524 7019
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme