Valkoposkihanhien syysmuutto on päättymässä
Syksyn 2024 valkoposkihanhien syysmuutto on päättymässä. Syysmuutto on edistynyt niin, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on jäljellä enää muutamia kymmeniä valkoposkihanhia ja Etelä-Suomessa suurimmat parvet ovat pienentyneet viidesosaan viikontakaisesta määrästä. Suurin osa jäljellä olevista valkoposkihanhista jättänee Suomen seuraavan viikon kuluessa. Muuttotiedotteita jatketaan seuraavan kerran keväällä 2025 kevätmuuton alkaessa.
Kuluneen jakson aikana valkoposkihanhien muutto keskittyi eniten torstain 24.10. ja perjantaihin 25.10. välille. Päivien aikana liikkui viimeiset Barentsinmerellä olleet valkoposkihanhet sekä Suomessa lepäilleet hanhet. Muutto ajoittui enimmäkseen pimeän ajalle, jonka vuoksi muuttoa pystyi seuraamaan lähinnä kuuntelemalla tai sadetutkan kuvista.
Lepäileviä ja ruokailevia valkoposkihanhia oli Suomessa vielä jakson alussa kymmeniä tuhansia yksilöitä. Esimerkiksi torstaina 24.10. Orimattilan Kurunkulmassa arvioitiin olevan noin 50 000 lepäilevää ja ruokailevaa valkoposkihanhea. Perjantaina 25.10. Kouvolan Soiniityllä arvioitiin olevan noin 30 000 valkoposkihanhea.
BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan esimerkiksi Porvoon Söderskärillä laskettiin perjantai aamuna 25.10. yhteensä 18 300 lounaaseen suuntaavaa valkoposkihanhea sekä lajilleen määrittämätöntä hanhea. Viron luoteisrannikon Pôôpaspeassa muutosta saatiin paremmin kiinni ja siellä havaittiin perjantaina 25.10. yhteensä 60 000 muuttavaa valkoposkihanhea.
Tämän jälkeen valkoposkihanhien muutto on edennyt tasaisesti päivittäin. Esimerkiksi sunnuntaina 27.10. Helsingin Vuosaaressa havaittiin 7 400 muuttavaa valkoposkihanhea. Kuluvan viikon suurin havainto tehtiin tiistaina 28.10. Kirkkonummen Rilaxissa, jossa arvioitiin olevan 11 000 lepäilevää valkoposkihanhea.
Pohjois-Karjalassa suurimmat lepäilijämäärät olivat viikonloppuna muutamia satoja yksilöitä ja viime päivinä muutamia kymmeniä.
GPS-lähetinhanhien sijainnit
GPS-lähetinhanhet ovat suurimmalta osalta jo talvehtimisalueilla tai niiden lähellä. Suomalaistutkimuksen GPS-lähetinhanhista 6 sijaintia ei tiedetä. Paikannetuista valkoposkihanhista on Ruotsissa 6, Saksassa ja Tanskassa 3, Virossa sekä Suomessa 2. Suomessa valkoposkihanhet sijaitsevat Loviisassa sekä Lapinjärvellä.
Saksalaistutkimuksen GPS-lähetinhanhista on Ruotsissa 7, Saksassa ja Virossa 6, Tanskassa sekä Suomessa 2. Suomessa valkoposkihanhet sijaitsevat Hauholla sekä Loviisassa.
Mutta miltä vaikuttaa säätila lähiaikoina, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Valkoposkihanhien viimeiset joukot lähtevät Etelä-Suomestakin seuraavan viikon aikana. Suomen yli liikkuu itään ainakin kolme voimakasta matalapainetta, joita seuraa kylmän ilman purkaukset luoteesta ensi viikolla. Pohjois-Suomessa sataa lähinnä lunta, Keski-Suomessa kaikkia olomuotoja ja etelässä lähinnä vettä. Kaikilla alueilla lämpötila on ajoittain pakkasen puolella, usein vielä kovan tuulen säestämänä. Näin ollen olosuhteet käyvät hanhille aika tukalaksi, joten hanhet jättävät Suomen, kun siedettävää muuttosäätä on matalapaineiden välissä.”
Pohjois-Karjalan ELY-keskus seurasi myös Barentsinmeren valkoposkihanhikannan poikastuottoa syksyn 2024 aikana. Pienen aineiston tuoman varovaisen arvion mukaan nuoria hanhia oli keskimääräistä vähemmän, mutta mistään romahduksesta ei voida puhua. Tundralla keväällä ja alkukesästä vaikuttanut kylmyys ei siis vaikuttanut koko pesinnän epäonnistumiseen, mitä alun perin epäiltiin. Kylmyys ei siis ulottunut koko levinneisyysalueelle, tai sitten uusintapesinnät onnistuivat hyvin.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkaa olla ohitse, joten Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja BirdLife Suomen muuttotiedotteet päättyvät tähän tältä kaudelta. Muuton seurantaa jatketaan keväällä 2025.
Katso video valkoposkihanhista
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lahivahinkokoordinaattori Joni Kivimäki kertoo videolla valkoposkihanhista ja korvauspäätösmenettelystä.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoitti ympäristöministeriö.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
- Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Trektellen (trektellen.org)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Joensuun seudullinen joukkoliikenne palkittiin liikennejärjestelmän kehittämisestä (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo)29.11.2024 11:47:16 EET | Tiedote
Perinteisiä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäiviä vietettiin neljännentoista kerran Joensuussa 19.11.-20.11.2024. Joensuun seudullinen joukkoliikenne palkittiin Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivien yhteydessä tunnustuksena seudullisesta teoista liikennejärjestelmän kehittämiseksi.
Jämsän ja Lahden välille linja-autoyhteys 3.12.2024 alkaen (Keski-Suomi, Pirkanmaa)28.11.2024 14:24:49 EET | Tiedote
Jämsän ja Lahden välille palaa valtatietä 24 pitkin ajettava linja-autoyhteys 3.12.2024 alkaen. ELY-keskusten, Lahden seudun liikenteen ja alueen kuntien rahoittama kokeilukausi kestää 1.6.2025 asti.
Orijärven vanhan kaivoksen riskit selvitettiin – yli 1000-sivuinen raportti julki28.11.2024 07:59:45 EET | Tiedote
Salon Orijärven vanhalta kaivokselta ei löytynyt terveydellisiä riskejä. Kohteessa todettiin kuitenkin kunnostustarve, sillä metallien kulkeutuminen sekä ekologiset riskit vesistölle ylittävät hyväksyttävän tason. Selvitys on osa valtion rahoittamaa KAJAK-hanketta, jota toteuttaa Pirkanmaan ELY-keskus.
Kokemäenjoen tulvatilanne jatkuu vaikeana erityisesti Huittisissa ja iso virtaama tulee jatkumaan pitkälle eteenpäin (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa)27.11.2024 14:04:40 EET | Tiedote
Kokemäenjoen ja sen sivujokien tulvatilanne on kehittynyt alkuviikon aikana selvästi pahemmaksi, kuin ennen tulvan alkua ennustettiin. Kokemäenjoen keskiosan sivujokien (Loimijoki, Punkalaitumenjoki, Sammunjoki ja Kauvatsanjoki) yhteenlasketun virtaaman ennustettiin olevan huipussaan reilut 300 kuutiota sekunnissa, mutta se nousi todellisuudessa noin 500 kuutioon sekunnissa, jossa se on tällä hetkellä. Tämän vuoksi Pirkanmaan järvien juoksutuksia on jouduttu voimakkaasti rajoittamaan Huittisten isojen tulvavahinkojen välttämiseksi. Tämä on aiheuttanut sen, että säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet voimakkaasti ja osalla pakollinen yläraja on jo hieman ylittynyt. Niistä joudutaan juoksutusta lisäämään tämän päivän aikana. Loimijoen ja muiden sivujokien virtaama on onneksi kääntymässä tänään laskuun, mikä osaltaan tasoittaa juoksutusten suurentamista. Riskinä kuitenkin on, että vedenkorkeus Huittisten alavalla alueella nousee vielä hieman ja voi aiheuttaa vahinkoja joille
KAJAK-pilottihanke onnistui yhdistämään metalli- ja ympäristötutkimukset kaivannaisjätealueilla - Seminaari tuloksista 13.12.27.11.2024 13:14:06 EET | Tiedote
Kahdelta entiseltä kaivosalueelta kartoitettiin samalla kertaa hyödynnettävissä olevia raaka-aineita sekä ympäristöriskejä. Pilotti on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamaa KAJAK-hanketta. Mukana ovat myös Geologian tutkimuskeskus, ympäristöministeriö, Envineer Oy ja Ramboll Finland Oy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme