Niinistön EU-raportti: Suomen yhteistyömallilla on paljon annettavaa Euroopan kriisinkestävyydelle
Presidentti Niinistön tuore EU-raportti antaa EK:n arvion mukaan merkittäviä suuntaviivoja Euroopan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Suomen elinkeinoelämä haluaa jakaa kokemuksiaan maamme kokonaisturvallisuuden mallista, johon yritykset ovat osallistuneet pitkälti vapaaehtoispohjalta. EU-laajuisena kehityskohteena EK nostaa esille yritysten tarpeen päästä paremmin hyödyntämään viranomaisten tuottamaa tilannetietoa.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti tänään 30.10. EU:n kriisinkestävyyttä koskevan raporttinsa, jonka hän on laatinut EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toimeksiannosta.
Raportin painoarvo on merkittävä, sillä se antaa tärkeitä syötteitä seuraavan komission työohjelmaan ja erityisesti tulevan varautumisunionin suunnitteluun. Niinistön raportti nostettiin jo etukäteen esille jokaisessa von der Leyenin ohjauskirjeessä, jotka hän syyskuussa osoitti tuleville komissaareille. Tämä kertoo ajattelutavan muutoksesta myös EU-tasolla – varautuminen ja kriisinkestävyys halutaan huomioida läpileikkaavasti kaikilla elämänaloilla ja politiikkalohkoilla.
Nostoja Niinistön raportin teemoista
Raportti kattaa yhdeksän konkreettista rakennuselementtiä. Julkistuksen yhteydessä presidentti Niinistö nosti niissä esiin EK:nkin näkökulmasta tärkeitä ja kannatettavia ehdotuksia:
Varautumisessa on huomioitava kattavasti kaikki uuden turvallisuustilanteen edellyttämät skenaariot. Riskien ja uhkien hallinta edellyttää, että yhteiskunnan kaikki relevantit tahot otetaan koko EU:ssa mukaan.
Niinistö ammensi ehdotuksiinsa paljon sisältöä Suomen kokonaisturvallisuuden mallista, jossa koko yhteiskunta - myös yritykset - on osallistettu kattavasti varautumistyöhön yhdessä viranomaisten kanssa. Varautumisen malli ei voi kaikkialla olla samanlainen, mutta toimivat benchmarkit on Niinistön raportinkin valossa syytä hyödyntää EU-tason suunnittelussa.
EU:n roolia varautumisessa on vahvistettava ja EU-Nato-yhteistyötä on tiivistettävä
EU:ta on Niinistön mukaan syytä hyödyntää alustana, joka vahvistaa tiedonvaihtoa, yhteistyötä, nopeampaa päätöksentekoa sekä kriisinhallinnan skaalautuvuutta. Kokonaisvaltainen varautuminen mahdollistaa myös nykyistä laajemman ja syvemmän EU-Nato-yhteistyön, jolloin sotilaallinen ja siviilivarautuminen tukevat entistä paremmin toisinaan.
Niinistö korostaa, että EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä on löydettävä keinot allokoida varautumiseen riittävästi varoja.
Euroopan puolustusteollisuuden tuotantoa on kasvatettava merkittävästi. Kaksikäyttötuotteiden liiketoimintaa on kehitettävä kunnianhimoisesti.
Tämä on myös suomalaisen puolustusteollisuuden ja siihen läheisesti linkittyvien alojen kuten kyberturvallisuusteollisuuden etu.
EK:n viestit EU:n kriisivarautumisen kehittämiseen
Niinistön raportti antaa merkittäviä suuntaviivoja EU:n lähivuosien politiikkaan. Sekä Suomen että elinkeinoelämän on syytä tarttua raportin aloitteisiin. EK toivoo, että niitä eteenpäin vietäessä huomioidaan myös seuraavaa:
- Uudessa turvallisuustilanteessa yritysten merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi hybridiuhkiin varautumiseen vaikuttaa olennaisesti se, että valtaosa EU-jäsenmaiden kriittisestä infrasta on yksityisessä omistuksessa.
- Kriisivarautumisen välttämätön edellytys on pääsy dataan eli analysoituun tilannekuvaan ja sen pohjalta tehtyihin arvioihin. Tässä EK näkee kehitystarpeen sekä Suomessa että EU-tasolla: yritysten olisi tärkeää päästä hyödyntämään nykyistä paremmin viranomaisten tuottamaa turvallisuus- ja riskidataa, jotta ne voivat huolehtia omasta varautumisestaan ja siten tukea koko yhteiskuntaa.
- Yhteiselle intressille perustuva motivaatio on usein parempi tapa sitouttaa eri toimijoita kuin sääntelyn tuoma pakko. Näin Suomessakin on saatu hyviä tuloksia. Siksi EK kannattaa yrityksille velvoittavaa sääntelyä vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä.
Lisätiedot:
Arviot EU-prosessiin liittyen:
EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527, valokuvat
Arviot ”Suomen-malliin” ja yritysten huoltovarmuusrooliin liittyen:
johtava asiantuntija Markku Rajamäki, puh. 040 553 9137, valokuvat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
MEDIAINFO 11.4. - EU:n valtiontukien ratkaisun hetket ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuudet; Suomi mallina Euroopan varautumisessa1.4.2025 10:39:41 EEST | Kutsu
Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit
Elinkeinoelämän luottamus vahvistui maaliskuussa27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Yritysten talousluottamus oli maaliskuussa nousussa. Ainoastaan rakentaminen alamaissa.
Peruskoulun huolehdittava paremmin lasten ja nuorten perustaidoista24.3.2025 10:00:11 EET | Tiedote
Osaamisen perusta rakennetaan peruskoulussa, jonka järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnissa tehtävillä resurssipäätöksillä on merkittävä vaikutus sekä lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiin että koko Suomen koulutus- ja osaamistasoon. EK on esittänyt osaamistakuuta eli sen varmistamista, että jokaisella nuorella on peruskoulun päättyessä jatko-opintojen edellyttämä luku- ja kirjoitustaito sekä hyvä matematiikan perusosaaminen ja digitaidot.
Hybridityö tuo parhaat tuottavuustulokset suomalaisyrityksissä – etätyön rooli talouskasvussa ratkaiseva20.3.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneiden tutkimusten mukaan hybridityö – etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Innolinkin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreet tutkimukset osoittavat, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta.
Työmarkkinakeskusjärjestöiltä yhteiset näkemykset tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla19.3.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Työmarkkinakeskusjärjestöt kantavat huolta tilanteesta, jossa digiteknologioita, kuten tekoälyä, ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä taustaa vasten järjestöt ovat koonneet prioriteettilistan Suomen ja Euroopan päättäjille tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme