Niinistön EU-raportti: Suomen yhteistyömallilla on paljon annettavaa Euroopan kriisinkestävyydelle
Presidentti Niinistön tuore EU-raportti antaa EK:n arvion mukaan merkittäviä suuntaviivoja Euroopan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Suomen elinkeinoelämä haluaa jakaa kokemuksiaan maamme kokonaisturvallisuuden mallista, johon yritykset ovat osallistuneet pitkälti vapaaehtoispohjalta. EU-laajuisena kehityskohteena EK nostaa esille yritysten tarpeen päästä paremmin hyödyntämään viranomaisten tuottamaa tilannetietoa.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti tänään 30.10. EU:n kriisinkestävyyttä koskevan raporttinsa, jonka hän on laatinut EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toimeksiannosta.
Raportin painoarvo on merkittävä, sillä se antaa tärkeitä syötteitä seuraavan komission työohjelmaan ja erityisesti tulevan varautumisunionin suunnitteluun. Niinistön raportti nostettiin jo etukäteen esille jokaisessa von der Leyenin ohjauskirjeessä, jotka hän syyskuussa osoitti tuleville komissaareille. Tämä kertoo ajattelutavan muutoksesta myös EU-tasolla – varautuminen ja kriisinkestävyys halutaan huomioida läpileikkaavasti kaikilla elämänaloilla ja politiikkalohkoilla.
Nostoja Niinistön raportin teemoista
Raportti kattaa yhdeksän konkreettista rakennuselementtiä. Julkistuksen yhteydessä presidentti Niinistö nosti niissä esiin EK:nkin näkökulmasta tärkeitä ja kannatettavia ehdotuksia:
Varautumisessa on huomioitava kattavasti kaikki uuden turvallisuustilanteen edellyttämät skenaariot. Riskien ja uhkien hallinta edellyttää, että yhteiskunnan kaikki relevantit tahot otetaan koko EU:ssa mukaan.
Niinistö ammensi ehdotuksiinsa paljon sisältöä Suomen kokonaisturvallisuuden mallista, jossa koko yhteiskunta - myös yritykset - on osallistettu kattavasti varautumistyöhön yhdessä viranomaisten kanssa. Varautumisen malli ei voi kaikkialla olla samanlainen, mutta toimivat benchmarkit on Niinistön raportinkin valossa syytä hyödyntää EU-tason suunnittelussa.
EU:n roolia varautumisessa on vahvistettava ja EU-Nato-yhteistyötä on tiivistettävä
EU:ta on Niinistön mukaan syytä hyödyntää alustana, joka vahvistaa tiedonvaihtoa, yhteistyötä, nopeampaa päätöksentekoa sekä kriisinhallinnan skaalautuvuutta. Kokonaisvaltainen varautuminen mahdollistaa myös nykyistä laajemman ja syvemmän EU-Nato-yhteistyön, jolloin sotilaallinen ja siviilivarautuminen tukevat entistä paremmin toisinaan.
Niinistö korostaa, että EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä on löydettävä keinot allokoida varautumiseen riittävästi varoja.
Euroopan puolustusteollisuuden tuotantoa on kasvatettava merkittävästi. Kaksikäyttötuotteiden liiketoimintaa on kehitettävä kunnianhimoisesti.
Tämä on myös suomalaisen puolustusteollisuuden ja siihen läheisesti linkittyvien alojen kuten kyberturvallisuusteollisuuden etu.
EK:n viestit EU:n kriisivarautumisen kehittämiseen
Niinistön raportti antaa merkittäviä suuntaviivoja EU:n lähivuosien politiikkaan. Sekä Suomen että elinkeinoelämän on syytä tarttua raportin aloitteisiin. EK toivoo, että niitä eteenpäin vietäessä huomioidaan myös seuraavaa:
- Uudessa turvallisuustilanteessa yritysten merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi hybridiuhkiin varautumiseen vaikuttaa olennaisesti se, että valtaosa EU-jäsenmaiden kriittisestä infrasta on yksityisessä omistuksessa.
- Kriisivarautumisen välttämätön edellytys on pääsy dataan eli analysoituun tilannekuvaan ja sen pohjalta tehtyihin arvioihin. Tässä EK näkee kehitystarpeen sekä Suomessa että EU-tasolla: yritysten olisi tärkeää päästä hyödyntämään nykyistä paremmin viranomaisten tuottamaa turvallisuus- ja riskidataa, jotta ne voivat huolehtia omasta varautumisestaan ja siten tukea koko yhteiskuntaa.
- Yhteiselle intressille perustuva motivaatio on usein parempi tapa sitouttaa eri toimijoita kuin sääntelyn tuoma pakko. Näin Suomessakin on saatu hyviä tuloksia. Siksi EK kannattaa yrityksille velvoittavaa sääntelyä vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä.
Lisätiedot:
Arviot EU-prosessiin liittyen:
EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527, valokuvat
Arviot ”Suomen-malliin” ja yritysten huoltovarmuusrooliin liittyen:
johtava asiantuntija Markku Rajamäki, puh. 040 553 9137, valokuvat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen seuraavaksi eläkeuudistukseksi19.1.2025 23:34:14 EET | Tiedote
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK saavuttivat 19.1.2025 neuvottelutuloksen seuraavaksi eläkeuudistukseksi. Neuvottelut perustuivat pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimeksiantoon.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen seuraavaksi eläkeuudistukseksi19.1.2025 23:29:03 EET | Tiedote
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK saavuttivat 19.1.2025 neuvottelutuloksen seuraavaksi eläkeuudistukseksi. Neuvottelut perustuivat pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimeksiantoon.
EK:n Investointitiedustelu: Investoinnit kääntyvät maltilliseen kasvuun17.1.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kääntyvän kuluvana vuonna maltilliseen kasvuun. Investoinnit lisääntyisivät vajaalla neljällä prosentilla noin 9,7 miljardiin euroon. Kiinteät investoinnit vauhdittuisivat vähän enemmän kuin tutkimus- ja kehitystoiminta, jonka nousu jäisi hitaaksi.
KUTSU 12.2.: Kuntaranking-tulosjulkistus - mitkä ovat Suomen parhaat alueet yrityksille?15.1.2025 08:14:00 EET | Kutsu
KUTSU: Kuntaranking-tulosjulkistus – mitkä ovat Suomen parhaat alueet yrityksille? Aika: ke 12.2. klo 10 - 11 Toteutus: Teams Live Hyvä toimittaja / toimitus Kuntaranking-kyselytutkimus laittaa Suomen alueet (seutukunnat) paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvän toimintaympäristön ne tarjoavat paikallisille yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliitto EK toteuttaa tutkimuksen kahden vuoden välein. Huom: vertailussa olevat 25 seutukuntaa on lueteltu tämän kutsun perässä. Tervetuloa yrityksille, kuntapäättäjille ja medialle tarkoitettuun tulosjulkistukseen, jossa esitellään myös EK:n viestit kevään kunta- ja aluevaaleihin: OHJELMA: Tilaisuuden avaus Pk-johtaja Petri Vuorio, EK Kuntaranking 2025: tulokset ja johtopäätökset Johtava asiantuntija Jari Huovinen, EK EK:n viestit kunta- ja aluevaaleihin Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan tämän linkin kautta, niin saat sähköpostiisi Teams-linkin osallistumista varten. Huom: olkaa yhteydessä viestintäämme (s
EK:n Investointitiedustelun etäjulkistus 17.1.2025 klo 1113.1.2025 12:23:30 EET | Kutsu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset etätiedotustilaisuudessa perjantaina 17.1.2024 klo 11. Miltä näyttää vuosi 2025 investointien näkökulmasta? Miten talouden kasvukäänteen viivästyminen vaikuttaa investointikehitykseen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen? Tilaisuudessa taustoitetaan suomalaisten yritysten investointikehitystä sekä esitellään teollisuuden ja energia-alan arviot vuoden 2025 investointikehityksestä. Tuloksissa ovat mukana sekä kiinteät investoinnit että tutkimus- ja tuotekehityspanokset. Kyselyn tulokset esittelee pääekonomisti Penna Urrila. Linkin Teams-yhteydellä pidettävään tilaisuuteen saa ilmoittautumalla 16.1. mennessä: teemu.lindfors@ek.fi Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, p. 0400 284 764
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme