Tutkijat kehittivät nopean ja edullisen tavan tunnistaa tehokkaimmat syöpälääkkeet – merkittävä askel kohti yksilöllisempää syövän hoitoa
Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla lääkevasteita voidaan analysoida nopeasti ja kustannustehokkaasti suoraan syöpäpotilaiden kasvainnäytteistä. Menetelmä voisi auttaa löytämään parhaan mahdollisen lääkkeen tai lääkeyhdistelmän kullekin potilaalle, ja se on siten merkittävä askel kohti tehokkaampia ja yksilöllisempiä syöpähoitoja.

Innovatiivinen menetelmä perustuu kahteen toisiaan täydentävään tekniikkaan: elävien solujen viivakoodaukseen ja yksisolu-RNA-sekvensointiin. Menetelmän avulla voidaan kartoittaa syöpäsolujen lääkeresistenssiä tai -herkkyyttä säätelevien geenien toimintaa reaaliajassa suoraan potilaan kasvaimesta. Menetelmä mahdollistaa lähes sadan lääkeaineen vaikutusten seulonnan samanaikaisesti yksittäisen solun tarkkuudella.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Nature Chemical Biology -lehdessä tänään (31.10.2024).
Tutkimus keskittyi korkea-asteiseen seroosiin munasarjasyöpään, joka on yleisin ja aggressiivisin munasarjasyövän muoto. Tutkijat testasivat solujen käyttäytymistä kymmenillä erilaisilla ja eri mekanismeilla vaikuttavilla lääkeaineilla. Uusi menetelmä paljasti yksittäisten syöpäsolujen välillä monimutkaista RNA-tason vaihtelua vasteena eri lääkeaineisiin.
Tutkijoiden mukaan perinteisten solulinjojen käyttö syöpätutkimuksessa antaa usein liian yksinkertaisen kuvan kasvainten biologisista ominaisuuksista ja tekee lääkevasteiden ennustamisesta haastavaa. Suoraan potilaista otettujen näytteiden käyttö parantaa ennusteiden tarkkuutta, ja lisäksi se mahdollistaa laajan lääkevasteita koskevan tietokannan rakentamisen.
“Mahdollisuus tutkia lääkevasteita primääreissä potilasnäytteissä yksisolutasolla on merkittävä edistysaskel yksilöllistetyssä lääketieteessä”, kommentoi apulaisprofessori Daniela Ungureanu Oulun yliopistosta. “Lähestymistapamme ansiosta voimme nyt analysoida tarkasti yksittäisten syöpien lääkevasteita ja välttää solulinjojen ja eläinmallien käyttöön liittyvän epävarmuuden. Uuden tiedon pohjalta voimme luoda arvokkaan työkalun tukemaan kliinistä päätöksentekoa.”
Kattavan lääkevastetietokannan kehittäminen potilasnäytteistä tulee merkittävästi parantamaan mahdollisuuksia tehokkaiden lääkkeiden löytämiseen ja voi lopulta edistää yksilöllistettyjen syöpähoitojen tuloksia. Tietokannasta lääkärit voivat tunnistaa lääkeresistenssiin tai -herkkyyteen liittyviä geenisäätelyn vasteita, jolloin hoitopäätökset perustuvat aiempaa tarkempaan ja yksilöllisempään tietoon.
“Tutkimustuloksemme avaavat merkittäviä uusia mahdollisuuksia lääkkeiden tehokkaammalle hyödyntämiselle ja yksilöllisille hoitopäätöksille. Tämä tulee hyödyttämään erityisesti niitä potilaita, joilla on huonoennusteinen ja vaikeahoitoinen syöpä”, kertoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Alice Dini. "Hyödyntämällä edistyneitä sekvensointimenetelmiä voimme raivata tietä entistä tehokkaammille ja yksilöllisemmille hoitomenetelmille myös korkea-asteisen seroosin munasarjasyövän hoidossa.”
Tutkimus on osa Oulun yliopiston monitieteistä Fibrobesity-tutkimusohjelmaa, ja sitä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Sigrid Juséliuksen Säätiö ja Syöpäsäätiö. Tutkimuksen tekemiseen osallistui Oulun yliopiston lisäksi tutkijoita myös Helsingin yliopistosta ja Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).
Tutkimusartikkeli: Alice Dini et al. A multiplex single-cell RNA-Seq pharmacotranscriptomics pipeline for drug discovery. Nature Chemical Biology 2024. https://www.nature.com/articles/s41589-024-01761-8
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Daniela Ungureanu, Oulun yliopisto, biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, daniela.ungureanu@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkimus pyrkii vähentämään maatalouden ravinnekuormaa Perämerellä6.8.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Perämeri on ollut vedenlaadultaan parempi kuin muut alueet Itämeressä, mutta vedenlaatu on jo alkanut heikentyä. Tulevaisuuden muutokset elinympäristössämme voivat aiheuttaa sen, että Perämereltä kulkeutuvat ravinteet kuormittavat alueen vesiä entistä enemmän. Maatalous vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormien syntymiseen ja päätymiseen Perämereen. Oulun yliopiston johtama tutkimushanke pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla maatalouden ravinnekuormaa merivedelle voitaisiin hallita.
Uusi tutkimus tarjoaa syvällistä tietoa muurahaisten perintöaineksen evoluutiosta30.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi muurahaisten evoluution geneettistä perustaa. Kävi ilmi, että kuningatarten ja työläisten välinen työjako on ollut muurahaisten menestykselle ratkaisevan tärkeää alusta pitäen. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Oulun yliopiston tutkijoita.
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme