Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2025: Kestävä talous varmistaa kestävän tulevaisuuden

”Tänä syksynä esitän 14. talousarvioehdotukseni luottamushenkilöiden käsittelyyn. Näiden vuosien aikana, jolloin olen itse saanut talousarvion valmistelijana toimia, on Espoon väkiluku kasvanut yli 66 000 asukkaalla. Lapsia on syntynyt peräti 42 600! Espoon kasvu on aina perustunut siihen, että lapsia ja nuoria on paljon. Minun elämäni aikana Espooseen on syntynyt yli 150 000 lasta”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä summaa.

”Perheet muuttavat Espooseen töiden ja osaamisen perässä. Minusta Espoon suurin haaste on edelleen järjestää kaikille lapsille hyvät koulu- ja harrastuspolut, luonnonläheistä ja turvallista ympäristöä unohtamatta.”

Sote- ja pelastustoimen uudistus muutti kaupungin rahoituspohjaa

Yleinen taloustilanne ja toimintaympäristön muutokset ovat olleet vahvasti läsnä taloussuunnitelmaa laadittaessa. Talouskasvun epävarmuus näkyy kuluvana vuonna verotulojen pienentymisenä ja on haastavaa arvioida, miten verotulot ja suhdanneriippuvaiset tulot kehittyvät seuraavien vuosien aikana. Sote- ja pelastustoimen uudistus muutti kaupunkien rahoituspohjaa ja erityisesti Espoolle muutos on ollut merkittävä. Uudistuksen myötä Espoon verorahoitusta on leikattu huomattavasti enemmän mitä ns. sote-palvelujen kulut olivat.  Ylisuurta kunnallisveron leikkausta on osin kompensoitu muutosrajoittimella, joka on osa peruspalvelujen valtionosuutta. Muutosrajoitin on kuitenkin täysin staattinen, siihen ei kohdisteta indeksikorotuksia eikä siinä huomioida saamatta jääneiden verotulojen kasvua.

Taloussuunnitelma on laadittu vastuullisesti ja siinä on huomioitu kattavasti palveluiden järjestämisen tarpeet, kuten asiakas- ja palvelutarpeen määrän kasvu. Palveluiden järjestämiseen käytetään ensi vuonna 1 605 milj. euroa, mikä on 80 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilman TE-uudistuksen rahoitusta, kasvu on 35 milj. euroa.

Espoon kunnallisveroprosentti ensi vuodelle on 5,3. Verorahoituksen arvioidaan kasvavan 91 milj. eurolla, ollen n. 1 312 milj. euroa. Vuonna 2025 vuosikate tulee olemaan n. 276 milj. euroa ja tilikauden tulos 64 milj. euroa. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen arvioidaan nousevan hieman seuraavina vuosina, mikäli yleinen talouskehitys lähtee kasvuun. Lukujen vertailtavuutta kuluvaan vuoteen haastaa vuoden alusta voimaan tuleva TE-uudistus ja valtakunnalliset muutokset veroperusteissa.

Espoo investoi erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin

Espoon kaupunki investoi vuonna 2025 lähes 354 milj. eurolla ja taloussuunnitelmakauden 2025–2027 aikana 1 021 milj. eurolla. Espoo-konserni investoi vuonna 2025 n. 533 milj. eurolla ja investoinnit jatkuvat vahvana myös seuraavat vuodet. Investoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin. Investointien lähtökohtana on valtuuston hyväksymä investointiohjelma ja keväällä 10 vuoden investointiohjelman valmisteluprosessissa tunnistetut prioriteettikohdat.

Espoolla on iso rooli koko Suomen talouden moottorina. Espoo kasvaa suhteellisesti eniten kaikista Suomen kaupungeista. Valtakunnallisesti syntyvyys on laskussa, mutta Espoossa lasten ja nuorten määrä kasvaa. Tämä luo elinvoimaa ja kilpailukykyä Espoolle ja koko Suomelle. Vuonna 2022 Espoosta saadut tuloverot olivat 1,7 mrd. euroa eli 11,4 prosenttia valtion saamasta ansiotulo- ja yhteisöverosta. Summa on valtava ja korostaa Espoon merkitystä koko Suomen taloudelle.

Uusi valtuustokausi käyntiin ensi vuonna

”Ensi vuonna alkaa uusi valtuustokausi ja Espoo-tarinan päivitys tulee ajankohtaiseksi. Ensi vuonna päättyy myös TakE-ohjelma, joka on antanut hyvät tavoitteet ja suuntaviivat taloutemme kestävyydelle”, kaupunginjohtaja Mäkelä toteaa.

Kuntien rahoitusjärjestelmän seuraava uudistus on käynnistynyt ja viimeisimmän tiedon mukaan uudistus tulee lausuttavaksi kaupungeille ensi vuonna ja voimaan vuoden 2027 alusta. Uudistuksella on merkittävä vaikutus kasvavan kaupungin investointien rahoituskykyyn sekä palveluiden järjestämisen rahoitukseen, erityisesti taloussuunnitelmakauden 2025–2027 jälkeen.

Tulevien muutosten vaikutuksista tiedämme ensi vuoden kuluessa enemmän. Tästä syystä investointiohjelma on valmisteltu taloussuunnitelmakaudelle 2025–2027 ja vuosien 2028–2034 osalta tilannekuvaksi, jossa on huomioitu voimassa oleva investointiohjelma, tunnistetut investointitarpeet sekä erikseen esille nostetut päiväkoti- ja koulukohteet. Nähtävissä on, että vuosikatteen riittävyydessä suhteessa investointitasoon on olennaisia riskejä ja investointiohjelman mukainen investointikatto 250 milj. euroa / vuosi olisi ylittymässä.

Vuosina 2025 ja 2026 kaupungin lainakanta kasvaa investointien rahoitustarpeen takia. Lainakanta kääntyy laskuun vuonna 2027. ​Investointitason pysyessä korkealla, on kuitenkin huolehdittava vuosikatteen ja tuloksen riittävästä tasosta, jotta lainakanta saadaan laskuun. Espoon lainakanta on jo nyt kuntakentän korkeimpia.

Yksityisen palvelutuotannon osuus varhaiskasvatuksessa ei ole valtuuston asettamalla tavoitetasolla ja tarvitsemme sen nostamiseksi vahvan ohjelman. Varhaiskasvatuksen työvoiman saatavuutta parannamme Suomen hallituksen ja kuuden suurimman kaupungin allianssiyhteistyöllä. Siinä kehitetään ja pilotoidaan malli kaupunkien varhaiskasvatuksen alan työntekijöiden kouluttamiseksi. Yksityisellä varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus tulevaan investointiohjelmaamme erityisesti kaudelle 2028–2034. Tilannekuvaa vuosien 2028–2034 investoinneista on siten syytä tarkentaa, kun tiedot mm. valtionosuusuudistuksen vaikutuksesta ja suunnitelmat yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden kasvattamisesta ovat päätöksenteon käytettävissä.

”Sinä aikana, kun olen ollut kaupunginjohtajana, olemme tehneet isoja investointeja kestävään tulevaisuuteen: 1700 infrahanketta, joista keskeisimmät länsimetro ja pikaraitiotie. Olemme rakentaneet tai peruskorjanneet 24 päiväkotia ja 29 koulua. Samaan aikaan Espoon ilmastopäästöt ovat laskeneet ja tavoitteemme olla hiilineutraali vuonna 2030 on varsin realistinen”, kaupunginjohtaja Mäkelä sanoo.