Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 2025: Kestävä talous varmistaa kestävän tulevaisuuden
31.10.2024 17:05:00 EET | Espoon kaupunki - Esbo stad | Tiedote
Talouskasvun epävarmuus sekä sote-uudistuksen aiheuttamat muutokset kaupunkien rahoituspohjaan ovat tehneet taloussuunnitelman laatimisesta haastavaa. Espoon kasvu luo kuitenkin elinvoimaa. Investointeja kestävään tulevaisuuteen jatketaan.
”Tänä syksynä esitän 14. talousarvioehdotukseni luottamushenkilöiden käsittelyyn. Näiden vuosien aikana, jolloin olen itse saanut talousarvion valmistelijana toimia, on Espoon väkiluku kasvanut yli 66 000 asukkaalla. Lapsia on syntynyt peräti 42 600! Espoon kasvu on aina perustunut siihen, että lapsia ja nuoria on paljon. Minun elämäni aikana Espooseen on syntynyt yli 150 000 lasta”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä summaa.
”Perheet muuttavat Espooseen töiden ja osaamisen perässä. Minusta Espoon suurin haaste on edelleen järjestää kaikille lapsille hyvät koulu- ja harrastuspolut, luonnonläheistä ja turvallista ympäristöä unohtamatta.”
Sote- ja pelastustoimen uudistus muutti kaupungin rahoituspohjaa
Yleinen taloustilanne ja toimintaympäristön muutokset ovat olleet vahvasti läsnä taloussuunnitelmaa laadittaessa. Talouskasvun epävarmuus näkyy kuluvana vuonna verotulojen pienentymisenä ja on haastavaa arvioida, miten verotulot ja suhdanneriippuvaiset tulot kehittyvät seuraavien vuosien aikana. Sote- ja pelastustoimen uudistus muutti kaupunkien rahoituspohjaa ja erityisesti Espoolle muutos on ollut merkittävä. Uudistuksen myötä Espoon verorahoitusta on leikattu huomattavasti enemmän mitä ns. sote-palvelujen kulut olivat. Ylisuurta kunnallisveron leikkausta on osin kompensoitu muutosrajoittimella, joka on osa peruspalvelujen valtionosuutta. Muutosrajoitin on kuitenkin täysin staattinen, siihen ei kohdisteta indeksikorotuksia eikä siinä huomioida saamatta jääneiden verotulojen kasvua.
Taloussuunnitelma on laadittu vastuullisesti ja siinä on huomioitu kattavasti palveluiden järjestämisen tarpeet, kuten asiakas- ja palvelutarpeen määrän kasvu. Palveluiden järjestämiseen käytetään ensi vuonna 1 605 milj. euroa, mikä on 80 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilman TE-uudistuksen rahoitusta, kasvu on 35 milj. euroa.
Espoon kunnallisveroprosentti ensi vuodelle on 5,3. Verorahoituksen arvioidaan kasvavan 91 milj. eurolla, ollen n. 1 312 milj. euroa. Vuonna 2025 vuosikate tulee olemaan n. 276 milj. euroa ja tilikauden tulos 64 milj. euroa. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen arvioidaan nousevan hieman seuraavina vuosina, mikäli yleinen talouskehitys lähtee kasvuun. Lukujen vertailtavuutta kuluvaan vuoteen haastaa vuoden alusta voimaan tuleva TE-uudistus ja valtakunnalliset muutokset veroperusteissa.
Espoo investoi erityisesti kouluihin ja päiväkoteihin
Espoon kaupunki investoi vuonna 2025 lähes 354 milj. eurolla ja taloussuunnitelmakauden 2025–2027 aikana 1 021 milj. eurolla. Espoo-konserni investoi vuonna 2025 n. 533 milj. eurolla ja investoinnit jatkuvat vahvana myös seuraavat vuodet. Investoinnit painottuvat kouluihin ja päiväkoteihin. Investointien lähtökohtana on valtuuston hyväksymä investointiohjelma ja keväällä 10 vuoden investointiohjelman valmisteluprosessissa tunnistetut prioriteettikohdat.
Espoolla on iso rooli koko Suomen talouden moottorina. Espoo kasvaa suhteellisesti eniten kaikista Suomen kaupungeista. Valtakunnallisesti syntyvyys on laskussa, mutta Espoossa lasten ja nuorten määrä kasvaa. Tämä luo elinvoimaa ja kilpailukykyä Espoolle ja koko Suomelle. Vuonna 2022 Espoosta saadut tuloverot olivat 1,7 mrd. euroa eli 11,4 prosenttia valtion saamasta ansiotulo- ja yhteisöverosta. Summa on valtava ja korostaa Espoon merkitystä koko Suomen taloudelle.
Uusi valtuustokausi käyntiin ensi vuonna
”Ensi vuonna alkaa uusi valtuustokausi ja Espoo-tarinan päivitys tulee ajankohtaiseksi. Ensi vuonna päättyy myös TakE-ohjelma, joka on antanut hyvät tavoitteet ja suuntaviivat taloutemme kestävyydelle”, kaupunginjohtaja Mäkelä toteaa.
Kuntien rahoitusjärjestelmän seuraava uudistus on käynnistynyt ja viimeisimmän tiedon mukaan uudistus tulee lausuttavaksi kaupungeille ensi vuonna ja voimaan vuoden 2027 alusta. Uudistuksella on merkittävä vaikutus kasvavan kaupungin investointien rahoituskykyyn sekä palveluiden järjestämisen rahoitukseen, erityisesti taloussuunnitelmakauden 2025–2027 jälkeen.
Tulevien muutosten vaikutuksista tiedämme ensi vuoden kuluessa enemmän. Tästä syystä investointiohjelma on valmisteltu taloussuunnitelmakaudelle 2025–2027 ja vuosien 2028–2034 osalta tilannekuvaksi, jossa on huomioitu voimassa oleva investointiohjelma, tunnistetut investointitarpeet sekä erikseen esille nostetut päiväkoti- ja koulukohteet. Nähtävissä on, että vuosikatteen riittävyydessä suhteessa investointitasoon on olennaisia riskejä ja investointiohjelman mukainen investointikatto 250 milj. euroa / vuosi olisi ylittymässä.
Vuosina 2025 ja 2026 kaupungin lainakanta kasvaa investointien rahoitustarpeen takia. Lainakanta kääntyy laskuun vuonna 2027. Investointitason pysyessä korkealla, on kuitenkin huolehdittava vuosikatteen ja tuloksen riittävästä tasosta, jotta lainakanta saadaan laskuun. Espoon lainakanta on jo nyt kuntakentän korkeimpia.
Yksityisen palvelutuotannon osuus varhaiskasvatuksessa ei ole valtuuston asettamalla tavoitetasolla ja tarvitsemme sen nostamiseksi vahvan ohjelman. Varhaiskasvatuksen työvoiman saatavuutta parannamme Suomen hallituksen ja kuuden suurimman kaupungin allianssiyhteistyöllä. Siinä kehitetään ja pilotoidaan malli kaupunkien varhaiskasvatuksen alan työntekijöiden kouluttamiseksi. Yksityisellä varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus tulevaan investointiohjelmaamme erityisesti kaudelle 2028–2034. Tilannekuvaa vuosien 2028–2034 investoinneista on siten syytä tarkentaa, kun tiedot mm. valtionosuusuudistuksen vaikutuksesta ja suunnitelmat yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden kasvattamisesta ovat päätöksenteon käytettävissä.
”Sinä aikana, kun olen ollut kaupunginjohtajana, olemme tehneet isoja investointeja kestävään tulevaisuuteen: 1700 infrahanketta, joista keskeisimmät länsimetro ja pikaraitiotie. Olemme rakentaneet tai peruskorjanneet 24 päiväkotia ja 29 koulua. Samaan aikaan Espoon ilmastopäästöt ovat laskeneet ja tavoitteemme olla hiilineutraali vuonna 2030 on varsin realistinen”, kaupunginjohtaja Mäkelä sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Mäkeläkaupunginjohtaja
Puh:+358 46 877 3953jukka.makela@espoo.fiMaria Jyrkkätaloussuunnittelujohtaja
Puh:+358 46 877 3025maria.jyrkka@espoo.fiLinkit
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad
Avgiftsbelagd parkering utvidgas i Kaitans och Alberga i juni17.6.2026 16:02:02 EEST | Pressmeddelande
I enlighet med stadsstyrelsens beslut i mars håller staden på att utvidga zonerna för avgiftsbelagd parkering. Den nya skyltningen inleds i juni i Kaitans och Alberga. Fordonens förare ombeds att hålla koll på vägmärkena vid parkering, eftersom avgifterna träder i kraft genast när vägmärkena har bytts ut. Att parkeringen är avgiftsbelagd visas med vägmärken enligt bilden. Via länkarna i slutet av detta meddelande kan du ladda ner en karta och en förteckning över de gator som ändringarna gäller. Parkeringens pris och tiden då parkeringen är avgiftsbelagd I zon 1 kostar parkering 3,50 euro per timme och i zon 2 kostar det 2 euro per timme. Den avgiftsbelagda parkeringen gäller vardagar kl. 8–20, lördagar kl. 8–18 och i zon 1 också söndagar kl. 8–18. Vägmärken visar när parkeringen är avgiftsbelagd. Parkering är avgiftsfri och tillåten utan tidsbegränsning under övriga tider. Stadsstyrelsens beslut att utvidga den avgiftsbelagda parkeringen och om nya zoner i Esbo: Stadsstyrelsens protoko
Maksullista pysäköintiä laajennetaan Kaitaalla ja Leppävaarassa kesäkuussa17.6.2026 16:02:02 EEST | Tiedote
Kaupunginhallituksen maaliskuussa tekemän päätöksen mukaisesti Espoossa ollaan laajentamassa maksullisen pysäköinnin vyöhykkeitä. Liikennemerkkien muutostyöt aloitetaan Kaitaan ja Leppävaaran alueella kesäkuussa. Kuljettajia pyydetään tarkkailemaan liikennemerkkejä pysäköidessään, sillä maksullisuus astuu heti voimaan, kun liikennemerkit on vaihdettu. Pysäköinnin maksullisuus osoitetaan kuvan mukaisilla liikennemerkeillä. Tiedotteen lopussa olevista linkeistä voi ladata kartan ja luettelon kaduista, joilla muutoksia tapahtuu. Pysäköinnin hinta ja maksullisuuden voimassaoloaika Pysäköinti maksaa 1. vyöhykkeellä 3,5 euroa / tunti ja 2. vyöhykkeellä 2,5 euroa / tunti. Maksullinen pysäköinti tulee olemaan voimassa arkisin klo 8–20, lauantaisin klo 8–18 ja vyöhykkeellä 1 myös sunnuntaisin klo 8–18. Liikennemerkit osoittavat maksullisuuden voimassaolon. Pysäköinti on maksutonta ja sallittu ilman aikarajoitusta muina aikoina. Alla on linkki päätöspöytäkirjan pykälään, jossa kaupunginhallitus
Paid parking to be expanded in Kaitaa and Leppävaara in June17.6.2026 16:02:02 EEST | Press release
In accordance with the decision made by the City Board in March, paid parking zones in Espoo will be expanded. The city will start updating traffic signs in June in the Kaitaa and Leppävaara areas. Drivers are advised to check traffic signs when parking, as the parking fees will take effect immediately once the signs have been replaced. Paid parking is indicated by traffic signs as shown in the image. Click on the links at the bottom of this page to find a map and a list of the streets affected. Parking fees and paid parking hours Parking costs €3.50 per hour in zone 1 and €2.50 per hour in zone 2. Parking fees are charged from Monday to Friday from 8:00 to 20:00, on Saturdays from 8:00 to 18:00 and, in zone 1, also on Sundays from 8:00 to 18:00. There are traffic signs in the areas to indicate the hours when parking fees apply. Parking is free of charge and permitted without time limitation at other times. Below is a link to the section of the City Board’s decision record describing t
Mykkänen: “Kaukolämmön muutosmatka on ollut Espoon merkittävin ilmastoteko”17.6.2026 09:09:49 EEST | Tiedote
Kaukolämmöntuotannon ominaispäästöt ovat Espoossa vähentyneet jo lähes 90 prosenttia vuoden 2014 päästöhuipusta. Seuraavien vuosien aikana niiden odotetaan putoavan nollatasolle. Espoolaisista kolme neljästä asuu asunnossa, joka lämpenee kaukolämmöllä, mikä tekee siirtymästä vähäpäästöisiin polttoaineisiin erityisen merkittävän.
Kulttuuri- ja nuorisolautakunta päätti nuorisoyhdistysten yleisavustuksista16.6.2026 19:27:41 EEST | Tiedote
Kulttuuri- ja nuorisolautakunta päätti kesäkuun kokouksessaan nuorisoyhdistysten yleisavustuksista, kulttuuriavustuksista sekä kulttuuritalojen käyttöhintojen korottamisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme