Työttömyysetuuksien saajien määrä kasvoi, mutta työttömyysturvan reaaliset menot vähenivät vuonna 2023
Vuoden 2023 lopussa noin 10 prosenttia työikäisistä suomalaisista sai työttömyysetuuksia. Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan saajamäärät olivat edellisvuotta suuremmat, kun taas työmarkkinatuen saajien määrä väheni. Tiedot käyvät ilmi Kelan tuoreesta työttömyysturvatilastosta.
Suomessa oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 327 763 työttömyysetuuksien saajaa, mikä oli noin 9,8 prosenttia 17–64-vuotiaasta väestöstä.
Kelan maksaman peruspäivärahan ja työttömyyskassojen maksamaan ansiopäivärahan saajamäärät olivat vuoden 2023 lopussa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Ansiopäivärahan saajia oli joulukuussa 2023 yhteensä 129 148, mikä on 21 425 enemmän kuin vuoden 2022 lopussa. Myös peruspäivärahan saajien määrä kasvoi 6 756:lla ja oli vuoden lopussa 35 213. Sen sijaan työmarkkinatuen saajia oli vuoden lopussa 161 591, mikä oli 1 154 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyskassat ja Kela maksoivat vuonna 2023 työttömyysturvaa yhteensä 3 820 miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen eli ansioturvan osuus tästä oli 1 888 miljoonaa euroa ja Kelan eli perusturvan osuus 1 932 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 työttömyysturvan menot kasvoivat nimellisarvoltaan hieman edellisvuoden voimakkaan vähenemisen jälkeen. Maksettujen etuuksien määrä oli 4 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022. Ansioturvan menot kasvoivat 2,6 prosenttia ja perusturvan menot 4,8 prosenttia. Reaalisesti työttömyysturvan menot kuitenkin vähenivät 2,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Korvattujen päivien määrä väheni ansioturvassa 3,8 prosenttia ja perusturvassa 2,9 prosenttia.
Etuuksia maksettiin enemmän miehille ja Itä-Suomeen
Keskimääräinen ansiopäiväraha vuonna 2023 oli 70,12 euroa päivässä eli 1 508 euroa kuukaudessa. Ansiopäiväraha oli naisilla tyypillisesti 50–68 euroa päivässä, miehillä 68–83 euroa päivässä. Keskimääräinen työmarkkinatuki oli 39,18 euroa päivässä eli 842 euroa kuukaudessa.
Työttömyysetuuksien saajista suurempi osa oli miehiä kuin naisia. Vuoden lopussa ansiopäivärahan saajista 57 prosenttia, peruspäivärahan saajista 55 prosenttia ja työmarkkinatuen saajista 53 prosenttia oli miehiä.
Ansiopäivärahan saajista 50 vuotta täyttäneitä oli 46 prosenttia, kun peruspäivärahan saajista vastaava osuus oli 21 prosenttia ja työmarkkinatuen saajista 30 prosenttia.
Työttömyysetuuksien saaminen oli yleisintä Itä-Suomessa sekä Kainuussa ja vähäisintä länsirannikolla. Yleisintä työttömyysturvan saaminen oli Puolangalla, jossa työttömyysturvaa saavien osuus väestöstä oli 18,3, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022.
Työttömyyden perusturvan saajien osuus työttömyysturvaa saaneista oli 60 prosenttia.
Lisätietoa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
FPA:s utlåtande: ändring av lagen om underhållsstöd förtydligar försörjningsansvaret9.7.2025 10:40:00 EEST | Pressmeddelande
FPA understöder förslaget till ändring av lagen om underhållsstöd. Avsikten med lagändringen är att stärka underhållsstödets sekundära ställning som ett stöd som tryggar barnets försörjning. FPA betonar att det propositionsutkast som nu varit på remiss anknyter till behovet av en mer omfattande reform av systemet för försörjning.
Kelan lausunto: elatustukilain muutos selkeyttää elatusvastuita9.7.2025 10:40:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela kannattaa esitystä elatustukilain muuttamisesta. Lainmuutos vahvistaisi elatustuen toissijaista asemaa lapsen elatuksen turvaamisessa. Kela korostaa, että nyt lausuttavana ollut esitysluonnos liittyy tarpeeseen uudistaa elatusjärjestelmää laajemmin.
Många högskolestuderande får inget stöd för boende i augusti – men det går att ta ut studielån3.7.2025 10:57:52 EEST | Pressmeddelande
Största delen av de högskolestuderande kan bli utan stöd för boende i augusti. Studerande kan dock ta ut studielån för höstterminen genast i början av augusti för att täcka sina boendekostnader. Sommarstudiestödet kan också vara till hjälp.
Moni korkeakouluopiskelija ei saa elokuussa asumisen tukea – opintolainaa voi kuitenkin nostaa jo silloin3.7.2025 10:57:52 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Suurin osa korkeakouluopiskelijoista saattaa jäädä ilman asumisen tukea elokuussa. Opiskelijat voivat kuitenkin nostaa syyslukukauden opintolainaa asumiskustannuksia varten heti elokuun alussa. Myös kesäopintotuesta voi olla apua.
Many students left without housing benefits in August – student loan may help3.7.2025 10:57:52 EEST | Press release
Most students in higher education may not be able to get housing benefits in August. However, if you qualify for a student loan, you can start drawing down your student loan for the autumn term at the beginning of August to help you with your housing costs. Some students may also benefit from applying for student financial aid for the summer months.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme