Väestötutkimus kertoo: Tämä kestävyyskunnon taso riittää arjen toimintakykyyn
UKK-instituutin työikäisten väestötutkimuksissa kestävyyskuntoa arvioidaan kuuden minuutin kävelytestillä. Tuoreiden analyysien mukaan keski-ikäisille sopiva vähimmäistavoite on noin 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky ja 600 metrin kävelymatka.
Kestävyyskunnolla on merkittävä vaikutus fyysiseen toimintakykyyn ja arkiaktiviteettien kuormittavuuteen. Viime aikoina on puhuttu paljon kestävyyskunnon huolestuttavista trendeistä ja fyysisen toimintakyvyn riittävyydestä eri ikäryhmissä. Millaista kestävyyskunnon tasoa voi pitää riittävänä, jos tavoitteena on liikkumisrajoitteeton arki ja vähintään kohtalaiseksi koettu fyysinen kunto? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta UKK-instituutin KunnonKartta-aineistosta, johon oli yhdistetty vuosina 2017 ja 2021 kerätyt työikäisten väestötutkimusten tulokset.
Raja-arvot linjassa aiemman tutkimuksen kanssa
Sekä 6 minuutin kävelytestin matka että testin perusteella arvioitu maksimaalinen hapenottokyky ennustivat odotetusti heikoksi koettua fyysistä kuntoa ja fyysisen toimintakyvyn rajoitteita.
– Kun kävelymatkalle tai arvioidulle maksimaaliselle hapenottokyvylle pyrittiin löytämään raja-arvo, jonka alapuolella fyysisen toimintakyvyn rajoitteet ja heikoksi koettu fyysinen kunto ovat todennäköisiä, raja asettui koko joukossa noin 600 metriin ja 30 ml/kg/min tasolle, UKK-instituutissa liikuntafysiologina toimiva Olli-Pekka Nuuttila kertoo.
Maksimaalisen hapenottokyvyn raja-arvo asettui samalle tasolle kuin aiemmassa UKK-instituutin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kuntotason yhteyttä päivittäisen liikkumisen korkeimpaan tehoon.
Kun tuloksia analysoitiin erikseen ikä- ja sukupuolikohtaisesti, havaittiin raja-arvojen kuitenkin laskevan iän myötä ja lisäksi naisten raja-arvot olivat miehiä matalampia. Raja-arvot seurasivat melko tarkasti ikä- ja sukupuolikohtaista alimman kuntokolmanneksen rajaa ja todennäköisyydet heikolle koetulle fyysiselle kunnolle tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteille olivat merkittävästi pienempiä jo keskimmäisessä kuntokolmanneksessa.
Tutkimusasetelma oli poikkileikkaus, minkä vuoksi tuloksista ei voi päätellä suoria syy-seuraussuhteita. Tulokset kuitenkin puoltavat riittävän kestävyyskunnon merkitystä, jotta arjen toiminnoista kyetään selviämään ilman koettuja rajoitteita.
– On tärkeää huomioida, että jo varsin pieni muutos kestävyyskunnossa vähensi tässä tutkimuksessa tarkasteltuja riskejä huomattavasti, Nuuttila summaa.
Näin tutkittiin
The Journal of Sports Medicine and Physical Fitness -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kestävyyskuntoa mitattiin 6 minuutin kävelytestillä, josta tarkasteltiin sekä kävelymatkaa että arvioitua maksimaalista hapenottokykyä. Tutkittaviksi valikoitiin 40–69-vuotiaat miehet ja naiset, koska tätä nuoremmissa ikäluokissa toimintakyvyn rajoitteet olivat melko vähäisiä.
KunnonKartta-tutkimuksessa työikäisten koettua fyysistä kuntoa, terveyttä sekä fyysisen toimintakyvyn rajoitteita selvitettiin tutkimuskyselyllä. Fyysisen toimintakyvyn rajoitteita arvioitiin kysymällä kolmiportaisella asteikolla, kokeeko henkilö rajoitteita erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Tässä tutkimusjulkaisussa analysoitiin koettuja liikkumiskyvyn rajoitteita kahden kilometrin kävelyssä ja useamman kerroksen portaiden nousussa.
UKK-instituutin väestötutkimusten toteuttamista rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Alkuperäistutkimus
Nuuttila O-P, Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Vasankari T. Cut-off values for estimated cardiorespiratory fitness in terms of physical functioning among middle-aged to older adults. The Journal of Sports Medicine and Physical Fitness. 2024 Oct 28. DOI: 10.23736/S0022-4707.24.16384-0
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila
UKK-instituutti
p. 050 594 6170
olli-pekka.nuuttila(a)ukkinstituutti.fi
Kuvat
Linkit
Tutkitusti terveellistä ja turvallista liikkumista
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.
- Mittaamme säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa.
- Kehitämme kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen.
- Ennaltaehkäisemme ja vähennämme kaatumisia sekä liikunta- ja urheiluvammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä.
- Tuotamme tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Liikuntavammoja voidaan välttää – tehokas ehkäisy vaatii säännöllistä harjoittelua8.8.2025 08:03:42 EEST | Tiedote
Urheilijoiden sitoutuminen vammoja ehkäisevään harjoitusohjelmaan vaikuttaa merkittävästi loukkaantumisriskiin. Mitä aktiivisemmin ohjelmaa toteutetaan, sitä pienempi riski on saada urheiluvamma. Tämän osoittaa Tampereen urheilulääkäriaseman tuore koostetutkimus.
UKK-instituutin väestötutkimuksissa käyttämät fyysisen kunnon testit soveltuvat hyvin työikäisten mittaamiseen6.8.2025 10:19:14 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan UKK-instituutin käyttämät fyysisen kunnon testit sopivat hyvin erilaisen liikkumistaustan omaaville työikäisille aikuisille. Kyselytutkimuksella voidaan kuitenkin tavoittaa todennäköisemmin sellaisia vähän liikkuvia tai kuntonsa heikoksi kokevia henkilöitä, jotka eivät ole halunneet osallistua kuntotesteihin.
Polvivammat piinaavat naisjalkapalloilijoita12.7.2025 06:53:48 EEST | Tiedote
Tuoreen Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksen mukaan naisjalkapalloilijoiden yleisimpiä vammoja ovat reiden ja nilkan vammat. Merkittävimmän haitan aiheuttavat kuitenkin äkilliset polvivammat, jotka ovat syynä oli puoleen kaikista vammojen aiheuttamista poissaoloista.
Varusmiespalvelus tuottaa terveyshyötyjä – eniten hyötyvät lihavat ja huonokuntoiset palveluksen aloittajat26.6.2025 11:09:59 EEST | Tiedote
Varusmiespalvelus on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi pienentää vyötärönympärystä ja kohottaa kestävyyskuntoa nuorilla miehillä. Tuore kotimainen tutkimus, joka perustuu lähes 250 000 miehen tietoihin, tarkastelee varusmiespalveluksen vaikutuksia terveyteen.
Urheiluun liittyvien aivotärähdysten arviointityökalut saatavilla nyt suomeksi18.6.2025 12:14:13 EEST | Tiedote
Päävamman saaneen urheilijan arviointilomake (SCAT6) on helppokäyttöinen työkalu urheilijoiden terveydenhuollosta vastaavien henkilöiden käyttöön. Maallikoille suunnattu työkalu (CRT6) puolestaan auttaa valmentajia ja huoltojoukkoja tunnistamaan aivotärähdykset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme