Väitös: Ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaista koulutuspolitiikkaa 2000-luvulla
Väitöstutkimuksessaan kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäki tutki 2000-luvun suomalaisia koulutuspoliittisia uudistuksia ja paljasti, miten ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaisen koulutuspolitiikan kehittymistä tällä vuosituhannella. Tutkimus lisää ymmärrystä koulutuspolitiikan ideologisista piirteistä ja avaa poliittisia arvovalintoja julkiseen keskusteluun.
Kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäen väitöskirjatutkimus havainnollistaa kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisesti rakentunutta ja arvoperustaista luonnetta. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä tarkastelukulmista on, miten jako poliittisesti merkittävien ja ei-merkittävien asioiden välillä muodostetaan ja kuinka tätä jaottelua oikeutetaan. Samoin Tervasmäen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on se, miten poliittisesti merkittäviksi ja ei-merkittäviksi nähdyt arvojen ja asenteiden väliset suhteet muuttuvat ajassa. Tällaista tutkimuksen tapaa kuvataan ideologiakritiikiksi.
– Kun puhumme kasvatuksesta ja koulutuksesta, kouluista ja oppilaista, otamme väistämättä kantaa siihen, mikä on kasvatuksellisesti arvokasta, hyvää kasvatusta ja mikä puolestaan vähemmän arvokasta tai ei-toivottavaa. Nämä määrittelyt sulkevat ulkopuolelleen vaihtoehtoisia kasvatuspäämääriä ja koulutuksen toteuttamisen tapoja, Tervasmäki summaa.
Kasvatuksessa ja koulutusta ohjaavassa koulutuspolitiikassa on siis aina läsnä kysymys arvoista, jotka ohjaavat tehtyjä valintoja.
Koulutuksen kapeat hyötynäkökulmat uhkaavat tiedeperustaista päätöksentekoa
Tervasmäen väitöskirjan osatutkimukset käsittelevät Juha Sipilän hallituksen (2015–2019) koulutuspolitiikkaa, perusopetuksen opetussuunnitelmien inkluusioideologiaa ja korkeakoulu- ja tiedepolitiikan uudistuksia, kuten korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tulevaisuuslinjauksia. Osatutkimukset tuovat esiin koulutuspolitiikan eri sektoreilla tehtyjä arvovalintoja ja myös haastavat vallitsevia kasvatusnäkemyksiä.
Tervasmäki haluaa tutkimuksissaan avata näkymiä toisenlaisille vaihtoehdoille puntaroimalla nykyisten käytäntöjen perusteita.
– Kriittinen tutkimus tukee reflektiivistä yhteiskunnallista keskustelua suomalaisen koulutuspolitiikan nykyisistä arvoista ja päämääristä, Tervasmäki toteaa.
Väitöskirjassaan Tervasmäki osoittaa, että suomalaisessa koulutuspolitiikassa hyötynäkökulma ja alisteisuus taloudesta ja elinkeinoelämästä tuleville päämäärille otetaan pitkälti annettuna. Muun muassa poliittiset puolueet ja opetus- ja kulttuuriministeriö korostavat näkökulmaa.
Tervasmäen mukaan talouden hyötynäkökulma alistaa myös ekologisesti kestävän tulevaisuuden ja ekologisen sivistyksen teemat sen alle.
– Erityisesti korkeakoulu- ja tiedepolitiikan tulevaisuus nähdään tehostamisen, kilpailukyvykkyyden, teknologiauskon ja teknologisen tietotaidon yksipuoleisesti värittämänä. Samalla esimerkiksi yhteiskuntien ekologiset reunaehdot, tieteen itseisarvo ja yhteiskunnallisen polarisaation ulottuvuudet jäävät tunnistamatta. Näin ajattelun kapeutuminen uhkaa pahimmillaan vääristää tiedeperustaista päätöksentekoa, Tervasmäki huomauttaa.
”Ideologioihin kohdistuva kriittinen tutkimus on äärimmäisen tärkeää”
Väitöstutkimuksessaan Tervasmäki on kehittänyt jälkistrukturalistista Essexin koulukunnan diskurssiteoriaa soveltamalla sitä kasvatustieteelliseen tutkimukseen. Diskurssiteorian ideologiakriittisen viitekehyksen avulla voidaan tutkia koulutuspolitiikassa ja koulutuksen käytännöissä ilmeneviä arvoja, normeja sekä affektiivista, eli tunteisiin vetoavaa retoriikkaa.
Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ideologioita kriittisesti tarkastelevaa tutkimusta tehdään harvoin. Sama ilmiö toistuu koulutuspoliittisen tutkimuksen saralla.
– Vaikka koulutuspolitiikan ideologioihin kohdistuvaa tutkimusta ei tehtäisi, itse ideologiat eivät katoa. Ideologioihin kohdistuva kriittinen tutkimus on äärimmäisen tärkeää, koska ideologiat vaikuttavat valintojemme taustalla, vaikka tiedostaisimmekin ne heikosti, Tervasmäki kiteyttää.
Tutkimus ottaa osaa ajankohtaisiin teemoihin
Päättäjät laativat parhaillaan koulutusjärjestelmän uudistuslinjauksia: peruskoulun tulevaisuustyössä 2024–2025 määritellään peruskoulutuksen ja opetussuunnitelmatyön pitkän linjan kehittämiskohteita. Marraskuussa 2024 opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision päivittämisen 2030-luvulta seuraavalle vuosikymmenelle.
– Myös meneillään olevan tulevaisuustyön taustalla vaikuttavat arvot ja ideologiat. Tulevaisuuden peruskoulun ja korkeakoulutuksen ennakoiva jäsentäminen ja rajaaminen ovat merkittäviä koulutuspoliittisia toimia, joilla määritellään, millaisten ihanteiden, arvostusten ja painotusten varassa uudet sukupolvet tulevat käymään koulua, Tervasmäki tiivistää.
Tuomas Tervasmäki on kotoisin Mikkelistä, nykyään hän asuu Pirkanmaalla. Tervasmäki kuuluu Political Philosophies and Sociologies of Education (POISED) -tutkimusryhmään ja työskentelee parhaillaan Koneen säätiön rahoittamassa Demokratia yliopistoissa: edustuksellisen demokratian kriisi ja yliopistojen itsehallinto (UNIDEMO) -tutkimushankkeessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 8. marraskuuta 2024
Kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Tracing Ideology in Education – Investigations in Discourse Theory tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa 8.11.2024 kello 12.00 Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, 33100 Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Matthew Clarke Aberdeenin yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Antti Saari kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta Tampereen yliopistolta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
KuvaTieto-raportti auttaa kehittämään uusia kuvajournalismin muotoja10.12.2024 08:15:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston uusi tutkimusraportti tarjoaa näkymiä visuaalisen journalismin tulevaisuuteen. Raportin mukaan visuaalista journalismia tulee uudistaa uudet teknologiat ja toimijat huomioiden niin, että luottamusta kuvaan ei horjuteta. Visuaalinen journalismi tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä uutistiedon lähde.
Väitös: Keskiluokan kokemat haasteet olisi huomioitava yhteiskunnallisessa keskustelussa4.12.2024 15:19:32 EET | Tiedote
Talouden laskusuhdanteet ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen voivat kuihduttaa kokonaisia toimialoja, mikä aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia niiden työntekijöille. Kauppatieteiden maisteri Sami Remes tutki väitöskirjassaan taloudellisten shokkien vaikutuksia erityisesti työssäkäyvien keskiluokkaisten kotitalouksien näkökulmasta.
Miljoonarahoituksen saanut EU-hanke muuttaa työelämää saavutettavammaksi teknologioiden avulla4.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Monet kokevat erilaisia toimintarajoitteita elämänsä aikana. Maailman väestöstä arviolta viidesosalla on pitkäaikainen toimintarajoite tai jokin vamma. Uusi, kolmen miljoonan euron rahoituksen saanut EU-hanke NewWorkTech vahvistaa erilaisten ihmisten mahdollisuutta työssäkäyntiin ja tarkastelee ihmisten kyvykkyyksiä lisäävää teknologiaa kriittisesti.
Väitös: Oman äidinkielen opettajien osaamista ei arvosteta riittävästi2.12.2024 09:29:01 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Maija Yli-Jokipii on tarkastellut monikielisen oppilaan oman äidinkielen opettajan työtä osana kouluyhteisöä ja niitä resursseja, joita oman äidinkielen opettajat tarjoavat kouluille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Yli-Jokipiin tutkimus osoittaa, että oman äidinkielen opettajat tukevat oppilaidensa kotoutumista ja haluavat vahvistaa inklusiivista yhteiskuntaa monin eri tavoin.
Tutkimusryhmän kielikampanja alkoi – nyt kerätään kokemuksia suomen kielen käytöstä!28.11.2024 09:30:00 EET | Tiedote
Kansalaistieteellinen tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta kerää kokemuksia suomen kielen käyttöön liittyvistä havainnoista ja asenteista. Ajatukset kielenkäytöstä eivät koskaan liity vain kieleen. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi vaatimuksella s-äänteen puhdasoppiseen ”suomalaiseen” lausumiseen liittyy vanhoja ennakkoluuloja ja vieraiden vaikutteiden vastustamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme