Aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän tutkimustulokset valmistuneet – hälytykset laskivat ajonopeuksia
Valtatiellä 8 Nousiaisissa on tutkittu aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän toimintaa ja vaikutuksia hirvieläinonnettomuuksien ehkäisemisessä. Tutkimus alkoi kesäkuussa 2023 ja ensimmäisen vaiheen tulokset ovat valmistuneet syyskuussa 2024. Tulosten perusteella autoilijat laskevat merkittävästi ajonopeuttaan nähdessään varoituksen ja näin välttävät törmäyksen tietä ylittävään tai tielle tulossa olevaan kauriiseen tai hirveen. Ajonopeuksien laskemisessa oli kuitenkin eroja mm. vuorokaudenajan mukaan ja liittyikö hälytykseen todennettu eläinhavainto. Jatkotutkimusta tarvitaan vielä mm. vuodenaikavaihtelujen osalta sekä varoitusjärjestelmän toimivuudesta muissa kohteissa, jotta saadaan tarkempaa tietoa tulosten yleistettävyydestä.
Riista-aidan aukkokohdassa Nousiaisissa valtatiellä 8 on kokeiltu uudenlaista aktiivista hirvivaroitusjärjestelmää, jossa hirvivaroitusmerkkien yhteyteen on asennettu huomiovaloja. Ne aktivoituvat ja varoittavat autoilijaa vain silloin, kun hirviä tai kauriita havaitaan ajoradan läheisyydessä. Järjestelmään sisältyy myös Mynämäentien pohjoiseen liittymään asennettu ihmispuhetta tuottava riistaäänimajakka, joka toimii pelottimena hirvieläimille ja siten ohjaa ne ylittämään tien suunnitellusta riista-aidan aukkokohdasta.
Riista-aidat katkaisevat hirvieläinten luontaiset kulkureitit, jolloin hirvet ja kauriit etsivät uutta tienylityspaikkaa riista-aitojen aukkokohdista. Riista-aidan aukkokohtaa ei ole mahdollista tukkia, eikä riistaeläinten yli- tai alikulkujen rakentamiseen ole rahoitusta. Onnettomuuksilta välttymisen ainoa keino on pyrkiä vaikuttamaan kuljettajien ajokäyttäytymiseen.
Kahden kuukauden mittainen havaintoaineisto kerättiin vuoden 2024 helmikuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin. Tutkimuksen aikana tiellä oli molempiin ajosuuntiin näkyvillä hirvi- ja peuraeläimiä koskeva varoitusliikennemerkki. Tämän lisäksi autoilijoita oli varoittamassa välkkyvä varoitusmerkki, joka hälytti aina, kun järjestelmä havaitsi eläimen olevan tiealueella. Talvinopeusrajoitus tiejaksolla oli 80 km/h.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten aktiivinen hirvivaroitusjärjestelmä vaikuttaa autojen keskinopeuksiin ja onnettomuuksiin eri vuorokaudenaikoina, ovatko vaikutukset samanlaisia eläinhavainnon kanssa ja ilman eläinhavaintoa, ja kuinka paljon nopeudet vaihtelevat varoitustapahtuman mukaan. Tutkimuksen tulokset valmistuivat syyskuussa.
Varoitusjärjestelmän hälytykset laskivat autoilijoiden ajonopeuksia
Tutkimusjakson aikana kirjattiin yli miljoona ajoneuvohavaintoa, 560 eläinhavaintoa ja lähes 700 varoitustapahtumaa. Riista-aidan aukkokohdasta kulki 5–25 hirvieläintä vuorokaudessa.
Tutkimuksen tulosten mukaan hälytystilanteet vaikuttavat merkittävästi autojen keskinopeuteen vuorokauden eri aikoina. Varoitusjärjestelmän hälytystilanteissa keskinopeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin tilanteissa, joissa ei ole järjestelmän hälytystä. Tulokset osoittavat, että suurimmillaan hälytys hidastaa nopeutta myöhään illalla ja yöaikaan, klo 22–05 välillä, jolloin keskimääräinen nopeusero on selvästi yli 10 km/h. Hälytystilanteet hidastavat autoja merkittävästi kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta vaikutus on huomattavasti suurempi pimeällä ja hämärällä.
” Järjestelmä siis toimii tehokkaasti etenkin silloin, kun näkyvyys on heikentynyt. Liikenneturvallisuuden kannalta on todennäköisesti kriittisempää, että kuljettajat reagoivat hälytyksiin näkyvyyden ollessa heikentynyt ” kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että järjestelmä pystyy ennakoimaan vaaratilanteita ja kuljettajat reagoivat siihen myös ilman eläinhavaintoa. Keskinopeuden alentumat ovat kuitenkin suurempia silloin, kun tilanteeseen liittyy todennetusti eläinhavainto (-10 km/h). Ajonopeudet laskevat myös enemmän ilta- ja yöaikaan: esimerkiksi klo 01–04 nopeudet laskevat ilman todennettua eläinhavaintoa (-9 km/h) ja eläinhavainnon kanssa (-16 km/h).
Tapahtumaan liittyvillä erityispiirteillä, kuten esimerkiksi eläinten määrällä, sääolosuhteilla, kuljettajien ominaisuuksilla tai liikenteen ruuhkaisuudella oli vain vähän vaikutusta keskinopeuden vaihteluun eri hälytystilanteissa. Ne selittyivät pääosin kellonajalla, tapahtumapäivällä sekä todennetulla eläinhavainnolla.
”Seurantajakson aikana ei tapahtunut yhtään havaittua riistaonnettomuutta.” kertoo Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma.
Tällä perusteella järjestelmän toimivuudesta onnettomuuksien ja onnettomuuksien vakavuuden ehkäisyssä ei voida esittää tarkempia laskennallisia arvioita. Toisaalta voidaan kuitenkin todeta, että liikenneturvallisuus ei ole ainakaan heikentynyt. Riista-aita ja eläimille tarkoitettu tienylityskohta on otettu alueella käyttöön vuonna 2022, jonka jälkeen risteysalueella on tapahtunut yhteensä 12 eläinonnettomuutta. Kuitenkin aktiivisen varoitusjärjestelmän käyttöönoton (kesäkuu 2023) jälkeen alueella ei ole tapahtunut yhtään tilastoitua eläinonnettomuutta.
Jatkotutkimusta tarvitaan tulosten yleistettävyydestä
Tässä tutkimuksessa varoitusjärjestelmän toimivuutta arvioitiin verrattain lyhyen,
noin kahden kuukauden pituisen ajanjakson aikana. Aiheettomat hälytykset voivat toistuvasti jatkuessaan johtaa kuljettajien turtumiseen varoituksia kohtaan, jolloin he eivät
reagoi myöskään todellisiin hälytyksiin. Varoitusväsymyksen tutkiminen edellyttäisi pidemmän aikavälin mittaista havaintoaineistoa. On myös mahdollista, että vaikka käytetyt varoitusjärjestelmät olisivat kuinka tehokkaita ja luotettavia tahansa, jotkut kuljettajat eivät reagoi varoituksiin.
Tutkimusprojektin toteuttivat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen riistakeskus ja InnoTrafik Oy. Aktiivisen hirvivaroitusjärjestelmän on toimittanut älyliikennelaitteita kehittävä InnoTrafik Oy. Tutkimuksen tulokset analysoi ja tutkimusraportin laati professori Pekka Räsänen ja VTT Aki Koivula Turun yliopistosta.
”Olemme tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä ELY:n ja Suomen riistakeskuksen kanssa jo useamman vuoden ajan parantaaksemme maanteiden turvallisuutta hirvivaara-alueilla. Kehittämäämme patentoituun teknologiaan perustuvat älyliikenneratkaisut parantavat tutkitusti eläinten ja ihmisten turvallista liikkumista ongelmakohdissa.", summaa InnoTrafikin tuotevastaava Jouni Hänninen.
Tutkimuksen 2. vaiheessa on tavoitteena tuottaa pidempikestoinen seurantajakso ajankohtaan liittyvien epävarmuustekijöiden pois rajaamiseksi. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa vertaileva tutkimus seututiellä 189 Naantalin Luonnonmaalla vastaavan tyyppisessä riista-aidan aukkokohdassa, joka on suunniteltu hirvieläinten tienylityskohdaksi. Vertailuasetelma Luonnonmaan tutkimuskohteessa lisäisi mahdollisuuksia tuottaa yleistettävissä olevaa tietoa varoitusjärjestelmän vaikutuksista keskinopeuksien alentumiselle ja sitä kautta liikenneturvallisuuden parantamiselle. Jatkotutkimuksen toteuttavat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus LUKE ja InnoTrafik Oy.
Tiedotustilaisuus
Järjestämme Teamsin välityksellä aiheesta tiedotustilaisuuden medialle, johon olette lämpimästi tervetulleita.
- Aika: tiistaina 5.11.2024 klo 10.00 alkaen
- Ilmoittautuminen sähköpostilla: info@innotrafik.com
- Suora linkki Teams-kokoukseen
Kaikille osallistujille toimitetaan tiedotustilaisuuden aineistot ja tutkimustulokset.
Lisätietoja:
- Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang, p. 0400 824 207 tai etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
- lnnoTrafik Oy, tuotteet ja palvelut, Jouni Hänninen, p. 040 731 4030 tai etunimi.sukunimi@innotrafik.com
- Suomen riistakeskus, hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma, p. 029 431 2275 tai
etunimi.sukunimi@riista.fi - Pekka Räsänen, sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto, p. 050 567 2230 tai pekka.rasanen@utu.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Företag på landsbygden i Egentliga Finland har redan beviljats 10 miljoner euro i EU:s landsbygdsfinansiering8.12.2025 13:47:27 EET | Pressmeddelande
Under EU:s landsbygdsfinansieringsperiod 2023–2027 uppgår de totala kostnaderna för projekt som fått företagsfinansiering på landsbygden i Egentliga Finland till hela 42 miljoner euro. I Egentliga Finland har det fattats flest beslut om företagsstöd på riksnivå.
Varsinais-Suomen maaseudun yrityksille on myönnetty EU:n maaseuturahoitusta jo 10 miljoonaa euroa8.12.2025 13:47:27 EET | Tiedote
EU:n maaseuturahoituskaudella 2023–2027 maaseudun yritysrahoitusta saaneiden hankkeiden kokonaiskustannukset Varsinais-Suomessa ovat jopa 42 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomessa on tehty yritystukipäätöksiä valtakunnallisesti eniten.
Ilmastonmuutos haastaa teiden talvihoitoa – miten vastaamme haasteisiin?4.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Ilmastonmuutoksen myötä talviset kelit alkavat myöhemmin, kestävät lyhyemmän aikaa ja leudot talvet voivat olla pääosin lumettomia. Talvisin kelit muuttuvat nopeasti ja rannikkoalueilla säävaihtelut ovat sisämaata suurempia. Leutoina talvina ongelmat siirtyvät päällysteisiin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita ei taklatakaan yksistään talvihoidon toimenpiteillä, vaan myös panostamalla esimerkiksi päällystevaurioiden ennakoivaan ja kestävään paikkaamiseen. Talviajan tulvat ovat yleistyneet ja niitä ehkäistään tulvaherkillä teillä tien parannustoimilla.
Varsinais-Suomen ELY-keskus peruu Arvinsalmen ja Lamposaaren lauttapaikkojen aikataulukokeilun3.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on kuullut marraskuussa Liperin ja Rääkkylän kuntia sekä Lappeenrannan kaupunkia Arvinsalmen ja Lamposaaren lauttapaikkojen määräaikaisesta aikataulukokeilusta. Näiden kuulemisten sekä oman uudelleenarvioinnin pohjalta ELY-keskus peruu suunnitellun kokeilun.
Egentliga Finland fick 271 kilometer bredband med hjälp av återhämtningsmedel2.12.2025 12:32:19 EET | Pressmeddelande
Optisk fiber ger en smidig vardag: det möjliggör företagsverksamhet, distansarbete och studier, ärenden kan uträttas elektroniskt och strömningstjänsterna fungerar. Tack vare de återhämtningsmedel som ingår i EU:s landsbygdsfinansiering fick närmare 4 000 invånare på landsbygden i Egentliga Finland tillgång till optisk fiber.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme